Osalle heikkonäköisistä riittää, että he muuttavat selaimen asetukset itselleen sopiviksi: suurentavat kirjasimen koon, muuttavat tekstityypin ja näytön värit itselleen sopiviksi.
Vaikeammin heikkonäköiset käyttävät suurentavia ohjelmia. Suurennusohjelma tekee näyttöruudulla olevasta informaatiosta suuremman kopion muuttamatta sivun sisältöä millään lailla. Näkymän saa suurennettua ohjelmasta riippuen 2-32 kertaiseksi. Heikkonäköisyyden aste vaikuttaa siihen tuleeko alkuperäinen teksti suurentaa vain hieman suuremmaksi vai peräti moninkertaiseksi. Henkilö saattaa nähdä suurentavalla ohjelmalla vain muutaman kirjaimen, sanan tai rivin näytöltä. Ohjelmalla voi muuttaa myös värit kontrastiltaan käyttäjälle paremmin sopiviksi, jos alkuperäinen sivu sen sallii.
Suurennusohjelman käyttäjä voi siirtää suurentavan kohdan haluamaansa paikkaan. Sivujen yhtenäinen ilme ja rakenne, toimintojen ja asiakokonaisuuksien looginen asettelu auttavat heikkonäköisiä liikkumaan ja löytämään halutun informaation sivulta.
Internetin selaamisessa sokeilla on käytössä samoja graafisia selaimia kuin näkevilläkin henkilöillä. Osa sokeista käyttää edelleen myös tekstipohjaisia selaimia kuten Lynx-selainta. Selaimen lisäksi tietoverkkojen hyödyntäminen edellyttää apuvälineitä. Sokeat käyttävät puheselaimia, ruudunlukuohjelmia ja niin kutsuttua pistenäyttöä. Suomen kielellä ei vielä ole puheselaimia. Monasti myös erittäin heikkonäköiset henkilöt käyttävät ruudunlukuohjelmia.
Sokeiden henkilöiden käyttämät apuvälineet ymmärtävät verkkosivulta vain tekstimuodossa olevan informaation. Apuvälineohjelmat muuntavat sivulla olevan teksti-informaation puheeksi tai pistekirjoitukseksi.
Ruudunlukuohjelmat ovat erillisiä ohjelmia, jotka ladataan omalle koneelle. Monet ongelmat, joita ruudunlukuohjelmiin liittyy, johtuvat siitä, että niitä ei ole suunniteltu ensisijassa tietoverkkojen käyttöä varten, vaan esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien käyttämiseen. Suomessa ruudunlukuohjelman lisäksi tarvitaan suomenkielinen puhesyntetisaattoriohjelma, jonka toimintaa ruudunlukuohjelma ohjaa.
Ruudunlukuohjelma lukee näytön teksti-informaation ja puhesyntetisaattori muuntaa sen ääneksi. Ohjelma lukee myös esimerkiksi graafisen selaimen toimintovalikot, joilla selaimen toimintaa voidaan ohjata. Koska sokea henkilö ei näe hiiren kursoria, on sekä selaimen että sivunkin toiminnot voitava tehdä näppäimistöltä käsin.
Ruudunlukuohjelman avulla käyttäjä voi liikkua sivulla näppäinkomentoja käyttäen haluamallaan tavalla ja haluamaansa kohtaan. Hän voi esimerkiksi luettaa sivun alusta loppuun tai tarkastella vain sivulla olevia linkkejä. Linkistä toiseen on päästävä käyttämällä sarkainta. Navigointi sivulta toiselle taas tapahtuu enter-näppäintä käyttämällä. Ruudunlukuohjelmien käyttöominaisuudet ja siten esimerkiksi tietoverkkojen käytön helppous vaihtelevat ohjelman ja sen version mukaan.
Ruudunlukuohjelma voi muuntaa kaiken teksti-informaation myös pistenäytölle. Pistenäyttö ei itse asiassa ole näyttö, vaan levymäinen laite, joka sijoitetaan näppäimistön alle. Katso tarkemmin kuvaa pistenäytöstä. Metallinen, pieniä nuppineulanpään kokoisia pisteitä muistuttava pisterivistö koostuu 40:stä tai 80:sta merkistä, joiden on sovittu vastaavan yhtä kirjainta, numeroa tai muuta merkkiä.
Pisteet kohoilevat ruudunlukuohjelman lukiessa näytöllä olevaa tekstiä riveittäin vasemmalta oikealle. Pistenäytön avulla sokea henkilö lukee ruudulla olevan informaation sormenpäillä rivi kerrallaan. Lisäksi pistenäytössä on näppäimiä, joiden avulla ohjataan näytöllä liikkumista. Sokeat henkilöt käyttävät monasti sekä ruudunlukuohjelmaa että pistenäyttöä samanaikaisesti.