Teksti: Vexi Savijoki
Opintojen suunta ja kiinnostuksen kohteet löytyvät harvoin koulun penkiltä. Espoolainen käytettävyysasiantuntija ja diplomi-insinööri Reetta Korhonen innostui käytettävyydestä luettuaan aihetta käsitelleen artikkelin naistenlehdestä.
Ennen hakeutumistaan Teknilliseen korkeakoulun Reetta opiskeli Tapiolan lukiossa. Koulua pidetään usein TKK:n "esikouluna" ja Reetan mukaan opettajat alkoivat jo lukion ensimmäisenä vuonna puhumaan siitä, kuinka "te sitten menette TKK:lle". Reetta ei ollut niin kiinnostunut tekniikan opinnoista, vaan mielessä oli psykologian opinnot yliopistolla. Yhtenä päivänä koulun ilmoitustaululla osui kuitenkin silmään mielenkiintoinen mainos. Mainoksessa esiteltiin TKK:n sähköosaston pääainetta, jonka nimi oli kognitiivinen tekniikka. Reetta valitsi tulevan opinahjonsa tuon mainoksen innoittamana.
Toisen vuoden syksynä Reetta luki naistenlehdestä artikkelin, joka käsitteli käytettävyyttä. Aihe vaikutti mielenkiintoiselta, koska kognitiivisen teknologian tapaan käytettävyyteen kuuluu teknisten kysymysten lisäksi myös ihmisnäkökulman huomioiminen. Käytettävyyden kiinnostusta lisäsivät monet arkipäivän tilanteet ja tuotteet, joissa käyttäjän tarpeet olisi voinut huomioida paremmin. Reetta valitsi käytettävyyden sivuaineekseen. Sivuaineen suorittamiseksi Reetta hakeutui käytettävyyskouluun, joka on Helsingin yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteishanke. Käytettävyyskoulun tavoitteena on tarjota eri alojen opiskelijoille laaja-alainen osaaminen käytettävyyden eri alueilta. Monialaisuuden lisäksi Reetta kiinnostui käytettävyyskoulun poikkitieteellisistä projektiryhmistä. Opintojen aikana Reetta työskenteli käytettävyyden peruskurssin assistenttina TKK:n tietotekniikan osastolla.
Tänä syksynä valmistuneessa diplomityössään Reetta perehtyi liikkuvien työntekijöiden asettamiin vaatimuksiin. Diplomityöpaikan tarjonnut yritys ei pystynyt tarjoamaan Reetalle töitä valmistumisen jälkeen, joten hän päätti etsiä töitä muualta. Reetta löysi nopeasti itsensä Otaniemestä Idean Researchin toimistolta.
Idean Research on täyden palvelun "käytettävyystalo", jonka erikoisosaamisalueeseen kuuluu erilaisiin peleihin liittyvät käytettävyysprojektit. Reetta on päässyt hyödyntämään työssään monia käytettävyyskoulun kursseilla opittuja taitoja. Tähänastisissa projekteissa Reetta on päässyt tekemään käytettävyystestejä, asiantuntija-arviointia, ryhmäkeskusteluja ja konseptisuunnittelua. Reetan käytettävyyskoulutausta on saanut jopa kiitosta työkavereilta. Käytettävyyskoululaisilla on kuuleman mukaan käytännöllinen ote asioiden tekemiseen. Käytettävyyden poikkitieteellinen luonne näkyy alan yritysten työntekijöissä, joten käytettävyyskoulun poikkitieteellisyys on sekin valmennusta käytännön työelämää varten.
5.11.2004