Käytettävyyskoulun introkurssin (T-121.5155 Introduction to Usability School) haastattelu tehtävä

 

Lauri Sumarin haastattelu

 

Lauri Sumari työskentelee Interaction Designerina Linja Design Oy:ssä. Hän on Helsinkiläinen ja valmistunut TKK;n tietotekniikan osastolta. Käytettävyyskoulussa Lauri opiskeli 2000-luvun alussa.

Opinnoista

 

Aloittaessaan opinnot TKK:lla Laurilla ei ollut vielä tarkkaa kuvaa siitä, minne suuntaisi opintonsa. Käytettävyyden opintojen pariin Lauri päätyi opinto-oppaan kautta. Käytettävyyden pääaineen kautta löytyi myös käytettävyyskoulu, jonka opinnot ovat jääneet parhaiten mieleen.

Oliko opinnoista hyötyä?

 

Erityisesti käytettävyyden perusperiaatteet ovat olleet hyödyllisiä. Opinnoista ovat erityisesti jääneet mieleen TAIKin user inspired design -kurssilla tehdyt Turkka Keinosen vetämät ryhmätyöt, kuten affiniteettidiagrammin käyttäminen. Myös erilaiset käytettävyystestit ja arviot ovat jääneet mieleen hyödyllisinä harjoituksina tulevia työtehtäviä varten.

 

Miten päädyit alalle ja nykyiseen työpaikkaasi?

 

Työt käytettävyyden alalla alkoivat osa-aikaisesta työstä Adagella opintojen ohessa. Adagella ei kuitenkaan ollut tarjota diplomityöpaikkaa, joten diplomityöpaikan perässä Laurin tie vei Nokialle. Nokialla hän ei kuitenkaan jatkanut diplomityön jälkeen, vaan matka jatkui muutaman mutkan kautta nykyiseen työpaikkaan Linja Designille, jossa Lauri on työskennellyt nyt noin kaksi vuotta yhden suuren asiakasprojektin parissa.

Minkälaisten ihmisten kanssa työskentelet?

 

Suurimman osan ajasta Lauri työskentelee asiakasyrityksessä, jossa työkaverit ovat muilta, kuin käytettävyyden aloilta, esimerkiksi muotoilijoita ja tuotehallinnan edustajia. Tämän vastapainona hän työskentelee Linja Designin omalla toimistolla kaksi päivää viikosta. Tällöin hän voi keskustella ja miettiä tarkemmin käytettävyyden ongelmia kollegojen kanssa, vaikka toimistolla ei muita saman projektin parissa työskenteleviä olisikaan.
Suurimpana puutteena Lauri pitää sitä, että kunnollista kontaktia loppukäyttäjiin ei ole.

Mikä on oma suosikkisi käytettävyyden alueista?

Suosikikseen Lauri mainitsee heti uuden käyttöliittymän kehitysprosessin alkuvaiheen, ensimmäisen konseptisuunnittelun jälkeen. Hänen mielestään on mielenkiintoista ja haastavaa luonnostella eräänlaisia wireframe-malleja tai ratkaisuvaihtoehtoja vastakehitettyyn konseptiin.
Toinen asia minkä Lauri nostaa esille on käyttäjätestien tekeminen. Vasta käyttäjätesteissä huomaa usein käytettävyyden kannalta tärkeitä asioita ja niiden tekeminen on hyvin opettavaista. Käyttäjätestien miinuspuolena on se, että niiden purkaminen on suuritöistä ja usein tylsää.

Käytettävyydestä

 

Käytettävyyttä ja käytettävyyden kehitystä Lauri ei näe yksittäisenä, suurena liikkeenä vaan pikemminkin toimialakohtaisena muutoksena. Ei voi välttämättä sanoa, että käytettävyys itsessään etenisi tai kehittyisi, vaan se muuttuu työtehtävien ja alojen muuttuessa. Joillain aloilla käytettävyydessä mennään eteenpäin, mutta joillain aloilla käytettävyys saattoi olla 100 vuotta sitten parempaa, kuin nykyisin.
Eri alat ovat kuitenkin yhteydessä toisiinsa, ja joskus kehitys yhdellä alalla vaikuttaa voimakkaasti muiden alojen käytettävyyden kehitykseen. Esimerkiksi iphone on nostanut kosketusnäyttöjen avulla tehtävien käyttöliittymien kysyntää ja sovelluksia muillekin aloille.

 

Minkälaista on käytettävyystyö 2020?

Tulevaisuudessa Lauri näkee erityisesti käyttöliittymien tapauksessa käyttäjän ja käyttöliittymän rajapintojen lähentyvän. Yksi esimerkki tästä on juuri kosketusnäyttö. Kosketusnäytöllä toteutetussa käyttöliittymässä käyttäjä on tavallaan astetta suoremmassa kontaktissa käyttöliittymän kanssa, kuin perinteisten näppäinten tapauksessa, koska voi manipuloida suoraan ruudulla näkyvää objektia erillisen näppäimen sijaan.

 

Haastattelijana Timo Enarvi