Markku Lehtinen on jo konkari teollisena muotoilijana,
valmistunut
Taikista vuonna 1978.
Alan työt Markku aloitti suunnittelutoimistossa SR-design (
Suunnitteluryhmä
Oy)
vuonna –75. Projekteina silloin bensamittareiden suunnittelua,
Nokian modeemeja,
linja-auton koreja, myymälä-, kylpyhuone-, kodin- ja
toimistokalusteita.
Vuosina 1978-86 Lehtinen toimi GWS:llä muotoilijana,
työhön
kuului myymäläkalusteiden tuotekehitystä ja muotoilua
sekä
myymäläsuunnittelua. Vuodesta 1986 Markku on
työskennellyt
Jyväskylään perustamassaan teollisen muotoilun
toimistossa
Bestform Oy:ssä. Muotoilutoiminnan alueina tällä
hetkellä
kalusteet, koneet ja laitteet, sähkö- ja
elektroniikkatuotteet
sekä graafinen suunnittelu. Lisäksi Lehtinen toimii
Keski-Suomen
alueella Te- keskuksen Design Start- konsulttina (joka vastaa
entistä
alueellista muotoiluasiamiestä)
Lehtinen ymmärtää käytettävyyden
tavallaan
jatkeena perinteiselle ergonomialle.
”Ergonomia tuli vahvasti mukaan muotoilun opetukseen
70-luvulla ja muotoilijoista
koulutettiin jonkinlaisia työergonomian asiantuntijoita,
käyttäjän
edustajia tuotekehitysprosessiin. Tuote-ergonomian lisäksi
opeteltiin
havainto-ergonomiaa, joka vastaa oikeastaan
sisällöltään
käyttöliittymien suunnittelua. Hyvä konsti on
aloittaa
suunnittelemalla tai ideoimalla aina ensin tuotteen
käyttö-ohje.”
Käytettävyys kuuluu hänen mielestään
kaikkien
tuotteiden suunnitteluun, se liittyy niin tuotteiden asennukseen,
huoltoon
kuin varsinaiseen käyttöönkin. Esimerkiksi
hyllyjärjestelmien
suunnittelussa, ensimmäinen asia on miettiä kuinka tuote
kasataan,tehtaalla
tai loppukäyttäjän toimesta. Kalusteiden
kasauttaminen
keskivertokuluttajalla on hyvä testi, siitä kuinka on
onnistuttu
käytettävyyden yhden osa-alueen
suunnittelussa. Käytettävyyttä
voi myös arvioida termillä käyttömukavuus.
Omakohtaista turhautuneen käyttäjän tuskaa
Markku
kokee erilaisten elektroniikkaan ym. liittyvien tuotteiden
käyttö-ohjeiden
ja käyttölogiikan kanssa. ”Ne ovat usein tehty,
vieläkin,
tuotteen suunnittelijan, insinöörin ajatusmaailman ja
tieto-taidon
mukaan. Kuluttajalle pitäisi olla ohjeen mukana sanasto ja
selitys terminologiasta.
Painajainen: menen pitämään luentoa auditorioon, jossa
on
kasa erilaisia av-välineitä ja pöydällä 5-6
kauko-ohjainta
???? Ohjelmistot ovat tietysti oma lukunsa - windowsin sulkeminen
aloitetaan
valitsemalla komento käynnistä!” Kuitenkin
kokonaisuutena,
Lehtinen arvioi käytettävyyteen liittyvien ongelmien
vähentyneen
viimeaikoina. Hänen mukaansa, vielä 80-90 luvulla
tuotteisiin
tuli (liian) monia uusia teknisiä ominaisuuksia, jotka vaativat
käyttäjältä
paljon tietoa. Teknologian kehittyessä, esimerkiksi koneet,
laitteet
ja niissä olevat ohjelmistot asentavat itse itsensä
käyttövalmiiksi.
Esimerkkeinä toimistonsa hankkeista, jossa
käytettävyys
on ollut olennainen lähtökohta, Markku mainitsee
muutaman;
* Bensamittareiden suunnittelussa huomioidaan lukuisia osa-alueita; aloitimme kuvaamalla ensin kymmeniä ihmisiä heidän tietämättään huoltoasemalla, mitä kaikkea he tekevät mittarikentällä.Käytettävyys ja käyttömukavuus mainitaan nykyisin tuotespesifikaatiossa lähes poikkeuksetta, jos ei mainita oletetaan että muotoilija pitää sitä itsestäänselvyytenä
* Pölynimurin kahvojen, imurasioiden ym. suunnittelu. Siivoaminen on harvojen mielipuuhia, joten siivousvälineiden suunnittelussa pitäisi pystyä karsimaan pois kaikki ne elementit jotka tekevät siitä vielä vastenmielisemmän.
* Tasapainomittauslaitteiston suunnittelu, jossa käyttäjiä ovat sekä tutkittava että tutkija, oli otettava huomioon kahden eri ”käyttäjän” toiminnot
* ensimmäiset arviot tehdään 3d-kuvien perusteellaKäytettävyyden merkitys on kokonaisuudessaan kasvanut myös Lehtisen toimiston asiakasyrityksissä, siitä on tullut yksi tärkeimpiä kilpailuargumentteja. Uusia tuotesukupolvia ei kannata suunnitella, jos ne eivät sisällä olennaisia parannuksia myös käytettävyyteen. Pääsääntöisesti käytettävyyteen ollaan valmiita investoimaan, kuitenkin hinta-laatu suhde täytyy saada kohtaamaan ts. on osattava arvioida mitä ostaja on valmis maksamaan käytettävyyden parantumisesta. Mahdollisesti tehdään tuotteesta useita versioita, yhtenä esimerkkinä autoteollisuus; mitä kalliimman version ostat sitä enemmän ominaisuuksia, jotka parantavat käytettävyyttä, käyttömukavuutta. Käytettävyyden suunnittelijalle on tärkeää, Markku Lehtisen mukaan, osata eläytyä erilaisten käyttäjäryhmien asemaan eri tilanteissa, kulttuureissa jne. Suunnittelu vaatii johdonmukaisuutta ja selkeyttä välitettävän informaation suunnittelussa. Ergonomian hallitseminen on perustaito.
* pikamallien testaus kotona käytännössä : kehitysryhmän jäsenet, satunnainen otanta henkilökunnasta
* joskus on testattu esimerkiksi imurin kahvan pinnoitevaihtoehtoja marketin aulassa. testitulos on kuitenkin vain suuntaa antava ,koska testitilanne ei vastaa todellista.
* käytetty myös ulkopuolista ergonomia asiantuntijaa
* hyvä palautetta saatu mm. TM- lehden testissä, korjattavaa toki löytyy aina.