Teknillisen korkeakoulun Software Business and Engineering Institute (SoberIT) järjestää marraskuun lopussa seminaarin, jossa pohditaan kansainvälistyneen ohjelmistotuotannon tulevaisuuden näkymiä.
Seminaari kokoaa yhteen asiantuntijoita ja vaikuttajia yrityksistä ja tutkimuslaitoksista keskustelemaan kansainvälisesti hajautetun ohjelmistotuotannon organisoinnista, hajautuksen strategioista ja ohjelmistotuotannon tulevaisuudesta.
Seminaarin pääpuhujana on intialainen Deependra Moitra, joka tunnetaan globaalin tuotekehityksen, innovaatiojohtamisen ja ohjelmistoliiketoiminnan asiantuntijana. Moitralla on laaja kokemus erityisesti IT-alan kansainvälistymiseen liittyvistä ongelmista ja mahdollisuuksista sekä kansainvälisen hajautuksen strategioista ja operatiivisesta johtamisesta.
Seminaarissa kuullaan myös teollisuuden edustajien kokemuksia ohjelmistotuotannon kansainvälisestä hajauttamisesta. Esiintyjinä ovat Sara Eriksson (IBM Sweden AB) ja Petr Lukasik (TietoEnator Czech s.r.o.). Lopuksi päivän aikana käsiteltyjä teemoja pohditaan paneelikeskustelussa.
Beyond Outsourcing - Enabling Innovations through Creative Collaboration in Global Software Development -seminaari järjestetään kongressikeskus Dipolissa Espoossa 26.11.2008, klo 12.30 - 17.00.
Median edustajien ilmoittautumiset 24.11. mennessä sähköpostilla osoitteeseen tuomas.niinimaki@tkk.fi. Median edustajille vapaa pääsy.
Mahdolliset Deependra Moitran haastattelupyynnöt pyydetään esittämään Arttu Pirille, arttu.piri@tkk.fi, viimeistään maanantaina 24.11.
Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio on Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan laitoksen alainen yksikkö. Tutkimuksemme ja opetuksemme keskittyy ohjelmistoliiketoimintaan sekä ohjelmistotuotannon hallinnollisiin puoliin. Missiomme on parantaa suomalaisen ohjelmistoteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä tarjoamalla maailman huipputason opetusta ja tutkimusta.
Tutkimustoimintamme kattaa suuren joukon aiheita, muun muassa:
Harjoitamme tutkimusta, joka on samaan aikaan käytännöllisesti merkityksellistä ja akateemisesti korkeatasoista. Tutkimusprojektimme toteutetaan läheisessä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Ne ovat usein poikkitieteellisiä ja luonteeltaan konstruktiivisia. Henkilökuntaamme kuuluu mm. insinöörejä, liikealan asiantuntijoita, lainoppineita ja psykologeja.
MaPIT (Management, Processes and IT support in Globally Distributed Software Projects) on TKK:n Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorion tutkimusprojekti. Projektin tavoitteena on tutkia, kehittää ja parantaa käytäntöjä ja menetelmiä kansainvälisesti hajautettujen ohjemistoprojektien menestykselliseen hallintaan ja toteutukseen.
Tutkimuksen erityisinä kohteina on kansainvälisissä ohjelmistoprojekteissa käytettävät ohjelmistoprosessit, kommunikaatiomenetelmät, projektien tietotekninen infrastruktuuri, kulttuurin vaikutus ohjelmistoprojektiin, ryhmäsuhteet ohjelmistoprojekteissa sekä ohjelmistoprojektien hallinta ja johtaminen. MaPIT-projekti on Tekesin ja yhteistyöyritysten (IBM, Tekla, TietoEnator, Itella ja Vaisala) rahoittama. Tutkimusprojektin kesto on kolme vuotta (1.1.2007 - 31.12.2009). MaPIT-prokekti kuuluu SoberIT:n Software Processes -tutkimusryhmään (SPRG).
Viime vuosikymmenien aikana ohjelmistoliiketoiminnassa on eletty vahvan kansainvälistymisen aikaa. Osaltaan alan kansainvälistyminen on seurausta yleisestä globalisaatiokehityksestä, mutta sen lisäksi siihen on ollut vahvasti vaikuttamassa muutamia erityisesti ICT-alan toimintaan vaikuttaneita kehitystrendejä. Pyrkimys tuotantokustannusten alentamiseen ja tuotannon yleiseen tehostamiseen on houkutellut esimerkiksi ohjelmistoyrityksiä ulkoistamaan ja hajauttamaan osia projekteistaan esimerkiksi Intian ja Kiinan kaltaisiin vahvan talouskasvun maihin, joissa työvoimakulut ovat kuitenkin edelleen huomattavan alhaiset länsimaihin verrattuna. Samoista syistä myös Baltian ja Itä-Euroopan maat ovat houkutelleet ICT-alan yrityksiä perustamaan maihin tuotantoyksiköitä ja tytäryhtiöitä. Muiden muassa edellä mainituilla aluiella korkeakoulujärjestelmä tuottaa jatkuvasti uutta koulutettua IT-alan työvoimaa, tarjoten helpotusta länsimaissa vallitsevaan krooniseen pulaan vapailla markkinoilla olevista osaavista IT-alan ammattilaisista. Muita tekijöitä, joiden vuoksi ohjelmistotuotantoprojekteissa yhä useammin on mukana yritysten yksiköitä eri puolilta maailmaa, on esimerkiksi yritysten tarve ylläpitää globaalia näkyvyyttään ja olla lähellä asiakkailtaan maailmanlajuisesti. Usein ohjelmistoyritysten globaali yksikkörakenne on synytynyt yritysostojen ja omistusjärjestelyjen kautta.
Tyypillinen vastuunjako hajautetetuissa projekteissa on, että projektinjohto, projektin ja tuotteen suunnittelutyö sekä asiakasrajapinnassa tapahtuva toiminta on emoyhtiön teollistuneissa länsimaissa sijaitsevien yksiköiden ("onsite") vastuulla, kun taas projektien varsinaisissa tuotantovaiheissa ("koodaustyö"), testauksessa ja ylläpitotyössä pyritään usein hyödyntämään emoyhtiön halvemmissa työvoimakustannusten maissa ("offsite") sijaitsevia resursseja. Ulkoistusta hyödynnettäessa soveltuva osa projektista, esimerkiksi testaus, puolestaan ostetaan usein erillienä projektina emoyhtön ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.
Ohjelmistokehitysprojektien hajauttaminen kansainvälisesti on kuitenkin käytännössä todettu huomattavan vaativaksi. Ohjelmistokehitysprojektit ovat lähes poikkeuksetta erittäin tietointensiivisiä ja monimutkaisia. Niissä tuotetaan usein innovatiivisia, asiakaskohtaisia ja ainutkertaisia ratkaisuja, hyödyntäen erittäin nopeasti kehittyvän teknologian tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan ohjelmistotuotantoprojektien ajallinen (luvatut toimtusajat ylittyvät), taloudellinen (toimitusbudjetti ei pidä) tai toiminnallinen (lopputuotteen toimintoja on jouduttu karsimaan) epäonnistuminen on erittäin yleistä.
Hajautetussa toimintaympäristössä mahdollisuus spontaaniin kasvokkaiseen kommunikaatioon vaatii yleensä matkustamista, joten projektien kommunikaatio- ja yhteistyökäytäntojen pitää rakentua lähinnä sähköisten kommunikaatiotyökalujen, kuten videoneuvottelujen, sähköpostin, chatin ja puhelimen varaan. Myös erovaisuudet eri maiden organisaatio- ja työkulttuuressa saattavat olla merkittäviä, ja niiden huomioiminen esimerkiksi projektin oganisoinnissa ja johtamisessa vaatii huomattavaa ammattitaitoa.
Esimerkiksi fyysisen etäisyyden ja kulttuurierojen vaikutukset projektijohdon ja hajautetun työvoiman välillä saattavat usein kumuloitua epäyhtenäisiksi käsityksiksi vastuiden ja velvollisuuksian jakautumisesta sekä epäilyiksi hajautetun työvoiman kompetenssista, luotettavuudesta ja sitoutumisen asteesta, aiheuttaen projektijohdolle ylimääräistä psyykkistä kuormitusta projektin onnistumiseen, lopputuotteen laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyen. Toisin sanoen, ohjelmistotuotannon hajauttaminen saattaa tarjota merkittävää laskennallista kustannusetua pienempien työvoimakustannusten vuoksi, mutta samalla se aiheuttaa yritykselle merkittäviä overhead-kustannuksia, joiden tarkka laskeminen on erittäin vaikeaa, ja jotka riippuvat monista hankalasti hallittavista ja ennakoitavissa olevista tekijöistä.
Arvioiden mukaan tulevaisuudessa hajautettuun ohjelmistotuotantoon liittyvä pitkän tähtäimen strateginen kilpailuetu saattaa perustua yritysten kykyyn hyödyntää kehittyvissä maissa olevaa osaamista pitkäjänteisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Tähän mennessä hajautettu työvoima on tarjonnut halvan resurssipoolin lähinnä ns. alemman kompetenssitason suorittavien tehtävien toteuttamiseen.
Koska työvoimakustannukset nousevat kehittyvissä maissa nopeammin kuin länsimaissa, saattaa pelkkään työvomakustannusetuun perustuva strateginen perustelu ohjelmistotuotannon hajauttamiselle olla pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna hataralla pohjalla. Mikäli yritysten stragisena tavoitteena sen sijaan on hyödyntää täysipainoisesti hajautettujen resurssien korkeaa ammattitaitoa ja kykyä luoda yritykselle pitkäjänteistä kilpailuetua, tulisi yritysten pystyä hyödyntämään heitä myös ohjelmistotuotantoon keskeisellä tavalla kuuluvissa tieto- ja innovaatiointensiivisissä työvaiheissa, kuten vaatimusmäärittelyssä, ohjelmistojen suunnittelussa, ja toiminnassa asiakasrajapinnassa.
Koska kansainvälistymiskehityksen ei voi olettaa hidastuvan tulevaisuudessa, ohjelmistoliiketoiminnassa pitkän tähtäimen kilpailuetua tulevat saavuttamaan ennen kaikkea ne yritykset, jotka pystyvät integroimaan hajatetut toimintonsa ja työvoimaresurssinsa tukemaan mahdollisimman yhtenäisesti ja tehokkaasti yritysten määrittelemää taktiikkaa, jolla yritykset pyrkivät saavuttamaan strategiset tavoitteensa.