TKKn osuus ProHAKE-hankkeessa toteutui kahden eri osaprojektin kautta: ProPa (Sulautettujen ohjelmistojen tuotantoprosessien parantaminen) ja Software Workmate (Ohjelmistotuotannon hajautettu prosessituki).
ProPa-projekti toteutettiin vuoden 1994 aikana yhteistyössä Tieken kanssa, joka toimi projektissa TKK:n alihankkijana. TKKn tavoitteena oli sulautettujen järjestelmien ohjelmistojen tuottamisessa tarvittavien prosessien parantamismenetelmien tutkiminen, vaikutusten analysointi ja toimenpiteiden kokeilut sekä ohjelmistojen kehittämisympäristöjen ja teknologioiden merkityksen kartoitus parantamistoiminnassa.
TKK:n osalta ProPa-projektissa tutkittiin prosessien parantamisen vaatimuksia tuotteenhallinnan näkökulmasta, josta kirjoitettiin kaksi raporttia. Lisäksi tutkittiin ohjelmistojen tuotantoteknologioiden huomioonottoa prosessien parantamistoiminnassa sekä kehitettiin malli tuotteenhallinnan ja prosessimallintamisen yhteenliittämiseksi. Rakennettiin ohjelmistoprototyyppi prosessin aktiviteettien hallintaa varten.
Tieke kehitti hankkeen yhteydessä mm. ProPUT-menetelmää sekä strategiamallia parantamistoimenpiteden kokeilusta yrityksissä, mallia myös koekäytettiin yrityksissä. Parantamisen laatu- ja tuottavuusvaikutuksia tarkasteltiin KYKY-mallin kehittämisen ja 14 yrityksen arvioinnin kautta. Lisäksi Tieke on projektin puitteissa osallistunut prosessien arviointijärjestelmien (SPICE) kehittämis- ja standardointitoimintaan.
HAPRO-osaprojektissa toteutettiin yhteistyössä NRC:n kanssa esimerkkiprosessin mallinnus DFD-tekniikalla NCS:ssä, KISS-työkalun prosessitukiominaisuuksien parantamisen tutkimus sekä TDE:n ja prosessituen integrointi. Näistä valmistui kolme raporttia.
TKK:lla toteutettiin prosessitukijärjestelmän prototyyppi, sekä esimerkkisovellus prosessien ohjausta ja suoritusta varten.
POTKU-osaprojektissa valmistui menetelmä pienen ohjelmistoyrityksen tuotteen ja prosessin arvioimiseksi. Menetelmän mukaisesti tehtiin yhdessä yrityksessä laajempi arviointi ja kolmessa suppeampi. Kaikissa CASE-yrityksissä käynnistettiin arvioinnin perusteella parannusryhmiä valituilla prosessialueilla. Tuloksista raportoitiin seminaarissa 17.1.1996.
Yhteensä käytettiin 50 henkilötyökuukautta, joista Tieken alihankinnan osuus on 12.
Projektien kustannukset olivat yhteensä 1 594 440 mk, rahoitusta saatiin TEKESistä 1 250 000 mk, yrityksiltä 141 988 mk ja muualta 202 425 mk. Prosentteina rahoitusosuudet olivat siis 78%, 9%, ja 13%.
ProPa-projektissa suoritettiin arviointeja 14 yrityksessä. Software Workmate -hankkessa Nokia Research Center toimi HAPRO-osaprojektin pääasiakkaana ja partnerina. Yhdessä heidän ja kohteena olevan liiketoimintayksikön kanssa valmisteltiin prosessin kuvaus. Lisäksi yhteistyötä suoritettiin työkalu- ja teknologia-arvioinnin merkeissä.
POTKU-projektissa suoritettiin prosessien arviointia ja koordinoitiin parannusryhmiä neljässä yrityksessä: Brossco Systems Oy, DataFellows Ltd., Stonesoft Oy ja JKO-Action Oy.
ProPa-hankkeessa valmistui mm:
ProPa-projekti muodosti TKK:n osalta hyvän pohjan jatkotutkimukselle.
Tutkimustyön keskeisimmät tavoitteet saavutettiin, eli perusta ja prototyyppi prosessiteknologian hyödyntämiselle kehitettiin.
Osaprojektin keskeisimmät tavoitteet saavutettiin: pienen ohjelmistoyrityksen prosesseja karakterisoidaan seikkaperäisesti valmistuvassa opinnäytetyössä. Konkreettisia parannushankkeita käynnistettiin yhteensä neljässä yrityksessä, joissa oltiin pääosin tyytyväisiä tuloksiin.
Suorana tulosten siirtona teollisuuteen osaprojektin vastaava toteuttaja siirtyi asiakasyrityksen palvelukseen vuodenvaihteessa 1996.
HAPRO-projektissa valmistunut prosessitukijärjestelmä on tutkimusprototyyppi, joka ei ole vielä suoraan kaupallisesti hyödynnettävissä. Jatkotutkimus on tarpeen nyt kehitetyn teknologian testaamiseksi käytännön projekteissa. Muita kehityskohteita ovat mm. liittymien rakentaminen käytännön prosessimallinnustyökaluista kehitettyyn tukijärjestelmään. Lisäksi prosessien automaattisen suoritukseen liittyviä ominaisuuksia voitaisiin kehittää edelleen, samoinkuin järjestelmän liittymiä artefaktien tallennusjärjestelmiin.
POTKU-projektin tuloksia voidaan hyödyntää helpommin tulevien prosessinparannushankkeiden kanssa jatkokehittämällä arviointimenetelmää. Parannushankkeita voidaan käynnistää esimerkiksi klinikkatyyppisinä TEKESin tukemina projekteina.
Osa näistä ajatuksista on mukana TEKESin ja yritysten rahoittamassa SOIHTU-projektissa, jossa TKK on mukana.