LiKe - Liiketoiminnan kehityksen
tukiprojekti |
Benchmarking |
Versio: 1.1 |
Tila: hyväksytty |
Päivämäärä: 7.11.2000 |
Tekijä: Niko Tolvanen |
Kommentit: |
Hyväksyi: Maaret Pyhäjärvi, Minna Reino |
0. Versiohistoria
Versio |
Päivämäärä |
Muutokset |
Muuttaja |
0.1 |
30.10.2000 |
Ensimmäinen versio |
Niko Tolvanen |
1.0 |
5.11.2000 |
Täydennetty |
Niko Tolvanen |
1.1 |
7.11.2000 |
Viimeistelty |
Niko Tolvanen |
1. Johdanto
Benchmarking on käytäntö, jossa organisaatio tai yksilö pyrkii parantamaan
omaa toimintaansa oppimalla muiden organisaatioiden tai yksilöiden
toiminnasta. Benchmarking voi kohdistua mihin tahansa toimintaan, mutta
yleensä sitä käytetään jonkin prosessin parantamiseen.
2. Benchmarkingin taustaa
Vertailun kohteena oleva organisaatio ei välttämättä toimi samalla alalla
kuin vertaajan oma organisaatio; tämä on suurimpia syitä siihen, miksi
benchmarking esitettiin uutena toimintamallina sen tullessa suosioon
liikkeenjohdon menetelmänä 1990-luvun alussa. Ajatuksena on se, että
haetaan paras tapa, jolla jokin toiminto tai prosessi on toteutettu missä
tahansa maailmassa tai millä tahansa alalla. Eräs paljon käytetty esimerkki
on ostotoiminta, jossa eri alojen yritykset ovat käyttäneet toisiaan
vertailukohteena parantaakseen toimintaansa.
Benchmarking ei rajoitu yksipuoliseen toimintatapojen kopiointiin, vaan
parhaimmillaan (ja menestyksekkäimmissä todellisissa teollisuudesta
löytyvissä esimerkeissä, kuten autoteollisuuden hankintatoimen
kehittämisessä) prosessi on molemminpuolinen. Kumpikin osapuoli hakee
yhteistyökumppanilta käytäntöjä, jotka on hoidettu hyvin ja pyrkii
kehittämään omaa toimintaansa tämän pohjalta. Ohjelmatyössä tällainen
yhteistyö ei luonnollisesti ole mahdollista, mutta esimerkki on otettu
mukaan tähän kuvaukseen antamaan tarkka käsitys toiminnan luonteesta.
Miten teemme benchmarkingia LiKe-projektissa?
Tässä projektissa benchmarkingia käytetään samaa perusajatusta noudattaen:
etsitään parhaita tapoja tehdä jokin asia ja pyritään oppimaan siitä.
Tarkoituksena on olla rajoittumatta vain tietotekniikkaprojekteja tai
ohjelmistotuotantoa käsittelevään materiaaliin, sillä tällä tavoin
prosessiin voidaan tuoda se elementti, joka teki siitä alun perin
menestyksekkään: laaja näkökulma eri aloilla tapahtuvaan samankaltaiseen
toimintaan ja siitä oppimiseen. Näin ollen ryhmä on tutustunut esim.
laadunvarmistuksessa alun perin valmistavaan teollisuuteen kehitettyihin
laadunvarmistusmenetelmiin (esim. Quality function deployment -prosessi
asiakkaan kokeman laadun varmistamiseen). Ryhmä uskoo, että tämä laajempi
näkökulma eri prosesseihin tuo hyötyjä, joita ei voi saavuttaa keskittämällä
pelkästään ohjelmistotuotannon menetelmiin. On muistettava, että
ohjelmistotuotanto ja koko ala on verraten nuori, kun taas muuta
yritystoimintaa ja sen prosesseja on kehitetty pidempään.
Benchmarking ei ole suoraa toisten hyvien ideoiden kopioimista.
Se on kuitenkin toisten keksimien ideoiden hyödyntämistä ja sen
tosiasian tunnustamista, että koulutyönä tehtävässä projektissa
tuskin keksimme prosessien puolelta mitään uutta ja ihmeellistä,
joten olemassaoleviin asioihin vertaaminen on vähintäänkin järkevää.
Jokaisen benchmarkattavan asian kohdalla pohditaan tarkkaan sen tuomaa
lisäarvoa projektillemme. Mikäli uskomme jonkin toimintatavan
parantavan kykyämme saattaa projekti päätökseen aikataulussa,
sovitussa laajuudessa ja sovituin kustannuksin, kokeilemme sitä.