LiKe - Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti 
Benchmarking Versio: 1.1   Tila: hyväksytty
Päivämäärä: 7.11.2000 Tekijä: Niko Tolvanen
Kommentit:   Hyväksyi: Maaret Pyhäjärvi, Minna Reino  



0. Versiohistoria

Versio Päivämäärä Muutokset Muuttaja
0.1 30.10.2000 Ensimmäinen versio Niko Tolvanen
1.0 5.11.2000 Täydennetty Niko Tolvanen
1.1 7.11.2000 Viimeistelty Niko Tolvanen



1. Johdanto

Benchmarking on käytäntö, jossa organisaatio tai yksilö pyrkii parantamaan omaa toimintaansa oppimalla muiden organisaatioiden tai yksilöiden toiminnasta. Benchmarking voi kohdistua mihin tahansa toimintaan, mutta yleensä sitä käytetään jonkin prosessin parantamiseen.

2. Benchmarkingin taustaa

Vertailun kohteena oleva organisaatio ei välttämättä toimi samalla alalla kuin vertaajan oma organisaatio; tämä on suurimpia syitä siihen, miksi benchmarking esitettiin uutena toimintamallina sen tullessa suosioon liikkeenjohdon menetelmänä 1990-luvun alussa. Ajatuksena on se, että haetaan paras tapa, jolla jokin toiminto tai prosessi on toteutettu missä tahansa maailmassa tai millä tahansa alalla. Eräs paljon käytetty esimerkki on ostotoiminta, jossa eri alojen yritykset ovat käyttäneet toisiaan vertailukohteena parantaakseen toimintaansa.

Benchmarking ei rajoitu yksipuoliseen toimintatapojen kopiointiin, vaan parhaimmillaan (ja menestyksekkäimmissä todellisissa teollisuudesta löytyvissä esimerkeissä, kuten autoteollisuuden hankintatoimen kehittämisessä) prosessi on molemminpuolinen. Kumpikin osapuoli hakee yhteistyökumppanilta käytäntöjä, jotka on hoidettu hyvin ja pyrkii kehittämään omaa toimintaansa tämän pohjalta. Ohjelmatyössä tällainen yhteistyö ei luonnollisesti ole mahdollista, mutta esimerkki on otettu mukaan tähän kuvaukseen antamaan tarkka käsitys toiminnan luonteesta.

Miten teemme benchmarkingia LiKe-projektissa?

Tässä projektissa benchmarkingia käytetään samaa perusajatusta noudattaen: etsitään parhaita tapoja tehdä jokin asia ja pyritään oppimaan siitä. Tarkoituksena on olla rajoittumatta vain tietotekniikkaprojekteja tai ohjelmistotuotantoa käsittelevään materiaaliin, sillä tällä tavoin prosessiin voidaan tuoda se elementti, joka teki siitä alun perin menestyksekkään: laaja näkökulma eri aloilla tapahtuvaan samankaltaiseen toimintaan ja siitä oppimiseen. Näin ollen ryhmä on tutustunut esim. laadunvarmistuksessa alun perin valmistavaan teollisuuteen kehitettyihin laadunvarmistusmenetelmiin (esim. Quality function deployment -prosessi asiakkaan kokeman laadun varmistamiseen). Ryhmä uskoo, että tämä laajempi näkökulma eri prosesseihin tuo hyötyjä, joita ei voi saavuttaa keskittämällä pelkästään ohjelmistotuotannon menetelmiin. On muistettava, että ohjelmistotuotanto ja koko ala on verraten nuori, kun taas muuta yritystoimintaa ja sen prosesseja on kehitetty pidempään.

Benchmarking ei ole suoraa toisten hyvien ideoiden kopioimista. Se on kuitenkin toisten keksimien ideoiden hyödyntämistä ja sen tosiasian tunnustamista, että koulutyönä tehtävässä projektissa tuskin keksimme prosessien puolelta mitään uutta ja ihmeellistä, joten olemassaoleviin asioihin vertaaminen on vähintäänkin järkevää. Jokaisen benchmarkattavan asian kohdalla pohditaan tarkkaan sen tuomaa lisäarvoa projektillemme. Mikäli uskomme jonkin toimintatavan parantavan kykyämme saattaa projekti päätökseen aikataulussa, sovitussa laajuudessa ja sovituin kustannuksin, kokeilemme sitä.