Tik-76.115 Toiminnallinen määrittely

Cluster

http://www.hut.fi/~pemakela/ot/documents/to.html
Viimeksi päivitetty 3.11. 1997.

Sisällysluettelo

Yhteenveto

1. Johdanto
2. Yleiskuvaus
3. Tiedot ja tietokanta
4. Toiminnot
5. Ulkoiset liittymät
6. Muut ominaisuudet

Yhteenveto

Projekti

Kyseessä olevan projektin tarkoituksena on laatia ohjelmisto, joka lukee www-palvelimen lokitietoja sekä tiedot www-palvelun rakenteesta ja muodostaa näistä tiedoista käyttäjäklustereita, ts. jakaa www-palvelimella käyneet käyttäjät erilaisiin ryhmiin perustuen siihen, mitä, milloin, missä järjestyksessä jne. käyttäjät ovat palvelimelta hakeneet. Palvelimen käyttäjätietojen rajauksessa sekä saatujen klusterien jälkitarkastelussa voidaan käyttää hyväksi niitä henkilötietoja, jotka käyttäjät ovat itsestään antaneet rekisteröityessään palvelun käyttäjiksi. Ohjelmiston kehityksessä käytetään esimerkkipalvelimena Kauppalehti Online-palvelua, sen www-palvelimen lokitietoja sekä käyttäjätietokantaa.

Tämä dokumentti

Tämä dokumentti, toiminnallinen määrittely, on tarkennettu versio vaatimusmäärittelystä ja tämän dokumentin tarkoituksena on tarkentaa asiakkaan vaatimukset ja toiveet sekä rajata ja määritellä mahdollisista ominaisuuksista ne mitä toteutetaan sekä miten ne toteutetaan. Dokumentissa esitellään ohjelma pääpiirteittäin, sen liittymät, käyttöympäristö, käyttäjät jne., kuvataan ohjelmiston sisältämien tietokantojen sisällöt, ylimmän tason tietovirtakaaviot sekä määritellään ohjelmistoon kuuluvat toiminnot.

Ohjelmiston yleiskuvaus

Ohjelmisto jakautuu ylimmällä tasolla kolmeen loogiseen mosuliin: tiedon esiprosessointiin, analyysiin sakä jälkitarkasteluun. Esiprosessointi käsittää klusteroitavan aineiston rajauksen sekä varsinaisen klusteroinnin konfiguroimisen ennen varsinaista analyysivaihetta, jossa saaduista tiedoista muodostetaan klustereita. Jälkitarkasteluvaiheessa saadut klusteritiedot tallennetaan jatkotarkastelua ja -käyttöä varten, tuloksia voidaan visualisoida ja niiden perusteella voidaan ruveta suorittamaan uutta analyysia joko tyhjästä tai sitten edellisen analyysin tuloksista tarkentamalla.

Ohjelmisto tehdään C++:lla sekä Javalla ja sen on toimittava sekä Windows NT-että Unix-ympäristöissä. Ohjelmiston käyttöliittymä on java-pohjainen ja sitä voidaan käyttää Netscape-selaimen 3- ja 4-versioilla. Ohjelmiston ensisijaisia käyttäjiä ovat www-palvelimien ylläpitäjät ja palveluntarjoajat.

Liittymät

Ohjelmisto lukee www-palvelimen rakenteen erillisestä tiedostosta ja lokitiedot www-palvelimen tuottamasta tekstimuotoisesta lokista. Tämä loki muunnetaan myös tietokannaksi käsittelyn helppottamiseksi. Käyttäjätiedot ovat jo valmiiksi Oracle-kannassa.

Toiminnot

Toiminnot on jaettu kolmeen ryhmään: varsinaiseen klusterointiin liittyvät toiminnot, tallennukseen liittyvät toiminnot sekä visualisointiin liittyvät toiminnot. Toiminnot on selvitetty tarkemmin luvussa 4.

Käyttöliittymä

Käyttöliittymä on jaettu käyttäjän kannalta katsottuna kolmeen loogisen kokonaisuuteen: klusterointi ja siihen liittyvät konfigurointi- ym. toimenpiteet, tulosten visualisointi sekä tulosten hallinta, joka käsittää mahdollisuuden tallentaa, ladata ja vertailla eri aikoina tehtyjä klusterointianalyyseja.

1. Johdanto

Tavoitteet

Projektin tarkoituksena on laatia ohjelmisto, joka saamiensa www-palvelimen lokitietojen pohjalta klusteroi käyttäjiä eli jaottelee käyttäjät erilaisiin ryhmiin sen mukaan mitä he ovat www-palvelimelta hakeneet. Näin saatuja tietoja käyttäjien klusteroitumisesta on tarkoitus käyttää mm. palvelimen sisällön kehittämiseen, markkinointiin jne. Projektilla on kaksikin asiakasta; TKK/TAI:n SmartPush-projekti sekä Aamulehtiyhtymä, varsinaisesti tässä vaiheessa Kauppalehti Online, joka tarjoaa projektin käyttöön www-palvelimensa lokitiedot. SmartPushin, jonka osaksi tätä projektia kaavaillaan, lopullinen tavoite on kyetä tarjoamaan käyttäjille vinkkejä uusista heitä kiinnostavista aiheista sen perusteella, millaista tietoa he ovat tähän mennessä hakeneet ja mitä muut samoista asioista kiinnostuneet ovat lukeneet. Kauppalehden tavoitteena on paitsi seurannan kautta kehittää palvelimensa laatua ja kiinnostavuutta myös käyttää saatuja tietoja mediamerkkinoinnissaan.

Viitteitä

Common Log-formaatti

Tämä dokumentti

Dokumentin tarkoitus on määritellä, mitkä ovat tärkeimmät ohjelmistolle asetettavat vaatimukset sekä esitellä pääpiirteet projektista ja sen tavoitteista.

• Luvussa 2 on esitelty yleiskuvaus ohjelmiston suhteesta ympäristöön ja käyttäjiin sekä tärkeimmät liittymät ja rajoitukset.
• Luvussa 3 on kuvattu järjestelmän sisältämien tietojen ja tietokantojen sisältö ja rakenne.
• Luvussa 4 on kuvattu järjestelmään tulevat toiminnot.
• Luvussa 5 on kuvattu lukua 2 tarkemmin järjestelmän liityntöjä.
• Luvussa 6 on käsitelty ohjelmiston tärkeimpiä ei-toiminnallisia ominaisuuksia.

2. Yleiskuvaus

Yleistä

Ohjelmisto jakautuu kolmeen osaan, esiprosessointiin, varsinaiseen analyysiin sekä syntyneiden tulosten jälkitarkasteluun. Esiprosessointivaiheessa WWW-palvelun lokista ja ja www-palvelun rakennetiedoista rajataan klusteroitava otanta ja konfiguroidaan varsinaisessa analyysivaiheessa käytettävää algoritmia. Varsinaisen analyysin jälkeen seuraa jälkitarkasteluvaihe, jossa esitetään saadut klusterit, tallennetaan tulokset ja mahdollisesti jatketaan analysointia samoilla tai muutetuilla parametreilla. Vaiheiden toiminnot on selvitetty myöhemmin tässä dokumentissa, seuraava kuva selventänee ohjelman yleistä rakennetta.

Käyttöympäristö

Kauppalehdestä tuleva esimerkkidata käsittää paitsi www-palvelimen lokitiedon myös käyttäjätietokannan. Kauppalehden sivuille pääsy edellyttää käyttäjäksi rekisteröitymistä ja samalla käyttäjä antaa joitakin henkilötietojaan. Rekisteröityneitä käyttäjiä on noin 45000 ja päivittäin sivuilla vierailee noin 5000 kävijää. Näinollen jo pelkästään päivittäinen lokitieto on useiden kymmenien megojen suuruinen.

Järjestelmän on toimittava sekä NT- että unix-ympäristössä, sillä projektin kahdella asiakkaalla on erilaiset ympäristöt, SmartPush-projektin käyttöympäristöksi on valittu Windows NT ja Kauppalehdellä on Sun UltraSPARC-koneita.

Liittymät

Järjestelmä saa siis syöttötietoja kahdesta lähteestä, www-palvelimen tekstimuotoisesta lokitiedostosta sekä käyttäjätietokannasta, josta saatavia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi lokista haettavan datan rajaamiseen tai muodostuneiden klustereiden visualisoimiseen. Alunperin tekstimuotoisena oleva lokitieto luetaan esiprosessointivaiheessa tietokantaan, jotta sen käsittely helpottuu. Liityntä käyttäjätietokantaan toteutetaan tämän projektin puitteissa yhteytenä kopioon tietokannasta, varsinainen online-yhteys elävään tietokantaan jää mahdolliseen jatkokehitykseen.

Käyttäjät

Järjestelmä on tarkoitettu www-palveluntarjoajan käyttöön eli käyttäjät ovat palvelimen ylläpitäjiä ja sisällöntuottajia. Tulokset kiinnostavat varmasti myös markkinointipuolta, mikäli palvelin tarjoaa maksullisia palveluita.

Rajoitukset

Toteutuskielet on jatkokehitysuunnitelmien vuoksi rajattu C++:aan sekä Javaan. Java toteutetaan JDK 1.1:n mukaisesti ja javaosuuden edellytetään toimivan Nescape-selaimilla.

Tietokantaliittymä on tämän projektin puitteissa rajattu kiinteään tietokantaan eli online-yhteyttä elävään tietokantaan ei toteuteta (mutta rajapinta tehdään niin geneeriseksi, että tietokantaliittymämoduli on mahdolista vaihtaa mikäli ohjelman jatkokehityksessä tulee tällaisia tarpeita).

Ohjelman käyttötapaukset on rajattu käyttäjän komennoista tapahtuvaan käyttäjälokien prosessointiin eli tarkoitus ei ole toteuttaa reaaliaikavaatimuksiltaan kriittistä serveriä, joka tarkkailisi koko ajan asiakkaiden www-käyttäytymistä.

3.1. Käyttäjätietokanta

Käyttäjä- ja klusteritietokannoissa käytetyt taulut selviävät oheisesta ER-kaaviosta:

3.2. Init-tiedosto

Init-tiedostoa käytetään määrittelemään sellaisia klusterointiparametreja, joita harvemmin muutetaan. Näitä ovat algoritmispesifiset parametrit sekä www-palvelun rakenne. Webbipalvelun rakenne ilmoitetaan tiedostossa seuraavasti:

[looginen ryhmä]:

[url1]

[url2]

Url:t voidaan määritellä säännöllisinä lausekkeina. Lokissa olevat url:t mapataan näillä määrityksillä ryhmiin.

3.3 Tietovirrat

Ohjelmiston tietovirroista on laadittu kaksi kaaviota, joista ensimmäinen sisältää ohjelmiston tärkeimmät toiminnot. Nämä toiminnot on tarkoitus saada alphaprotovaiheessa demottavaan kuntoon.

Laajennettu tietovirtakaavio käsittää jo kaikki lopulliseen ohjelmistoon tulevat tietovirrat.

4. Toiminnot

Tässä luvussa määritellään tarkasti ohjelmiston vaatimukset, käytettävä formaatti on määritelty alla olevalla tavalla. Joissain kohdissa on käytetty lyhennettä TBD, joka tarkoittaa To Be Defined. Tämä tarkoittaa,että kyseinen kohta määritellään projektin myöhäisemmässä vaiheessa.

Vaatimusmäärittelyn formaatti:

• Vapaata tekstiä, vaatimuksessa olevien sanojen määritelmiä ja kuvauksia
• Vaatimus luku.luokka.juokseva_numero

[ tarkka vaatimus ]

4.1 Klusterointiin liittyvät toiminnot

• Ohjelmiston perustavin vaatimus on toimiva klusterointi,joka perustuu online-käyttäjien käyttäytymiseen kyseisellä www-palvelimella. Tieto käyttäytymisestä löytyy lokitietokannasta. Saatujen klustereiden määrä ei ole vakio, vaan se riippuu klusteroinnille annetuista syötteistä, etenkin lokikannasta
• Vaatimus 4.1.0 :

Klusteroinnin tarkoitus on muodostaa erilaisia ryhmiä, joihin online-palvelun käyttäjät jakautuvat.



• Lokikanta muodostuu kolmesta kentästä,User_Id:sta, URL-polusta ja aikaleimasta. Nämä tiedot muodostavat pohjan klusteroinnille. Klusterointia suoritetaan joko URL-polusta,aikaleimasta tai sitten molemmista riippuen siitä miten käyttäjä tilanteen haluaa.
• Vaatimus 4.1.1 :

Klusteroinnin pohjaksi on mahdollisuus valita joko URL-polku,aikaleima tai molemmat.



• URL-polun identifiointi tapahtuu init-tiedoston mukaan, josta löytyy tieto palvelimen rakenteesta, jonka perusteella käyttäjän lukemat sivut voidaan jaotella osastoihin. Näin ollen siirrytään raa'asta lokikannasta tarkasti määriteltyyn virtuaalilokikantaan.


• Vaatimus 4.1.2 :

Ohjelma lukee init-tiedoston, joka määrittelee osastojaon URL-poluille. Raa'an lokin URL-kenttä korvataan osastolla, johon URL kuuluu.



• Virtuualilokista voidaan poistaa käyttäjiä,joiden kättäytymisestä admin ei ole kiinnostunut. Tässä reduktiossa käytetään hyväksi User_DB:tä, joka palauttaa joukon käyttäjiä (user_ids) jotka vastasivat ohjelmiston käyttäjän haluamaa kyselyä kannasta.
• Vaatimus 4.1.3 :

Virtuaalilokista on mahdollista poistaa ohjelmiston käyttäjän valitsemilla perusteilla joukko palvelunkäyttäjiä.



• Klusterointi käyttää hyväksi virtuaalilokia. Seuraavaksi määritellään mahdolliset klusterointifunktiot, joiden perusteella klusterointitulos saavutetaan. Perusyksikkönä on sessio (session määrittelyperusteena on aika kahden haun välillä TBD). Sessio muodostuu aikaleimoista, joissa on tieto siitä, mihin kellonaikaan palvelun käyttäja on lukenut sivuja. Tämä informaatio muodostaa toisen perusluokan, jonka perusteella klusterointia voidaan suorittaa. Ensimäinen perusluokka on URL-polun (osaston) suhteen klusterointi. Mielenkiintoista on myös paljon palvelua käyttävien asiakkaiden käyttäytyminen.
• Vaatimus 4.1.4 :

Mega-userien perusteella klusterointi. Riippuvainen lokientryjen määrästä TBD.



• Vaatimus 4.1.5 :

Klusterointi polkujen mukaan, ohjelmiston käyttäjä voi valita virtuaalilokista osastoja joiden mukaan klusterointi tapahtuu.



• Vaatimus 4.1.6 :

Klusterointi session perusteella (aikaleimoista) tunnin tarkkuudella.



• Vaatimus 4.1.7 :

Klusterointi session perusteella (aikaleimoista) päivän tarkkuudella.



• Vaatimus 4.1.8 :

Klusterointi session perusteella (aikaleimoista) arkipäivän/viikonlopun tarkkuudella.

4.2 Klustereiden tallennukseen liittyvät toiminnot

• Klustereiden tallennus on tarkeä osa järjestelmää, näin voidaan seurata pidemmällä aikavälillä eri klustereiden muuttumista. Ohjelmisto huolehtii myös klustereiden merkinnästä,etteivät klusterit mene sekaisin kannassa.
• Vaatimus 4.2.0 :

Saadut klusterit voidaan tallentaa erilliseen SQL-klustertietokantaan.



• Vaatimus 4.2.1 :

Ohjelmiston käyttäjällä on mahdollisuus lukea klustereita klustertietokannasta.

4.3 Klustereiden visualisointiin liittyvät toiminnot

• Kolmantena päätoimintona on saatujen klustereiden visualisointi. Visualisointiin ei kehitetä tämän projektin puitteissa monimutkaisia työkaluja, ainoastaan yksinkertaiset pie chart-tyyppiset kuvaukset. Sen sijaan saadut klusteritiedot tallennetaan SQL-kantaan, josta ohjelmiston käyttäjä voi hakea tiedot ja käyttää niiden visualisointiin haluamiaan työkaluja. Tällaiseen ratkaisuun päädyttiin, koska valmiiden tietokantojen visualisointiin on olemassa lukuisia kehittyneitä työkaluja eikä pyörän uudelleenkeksimistä pidetty tarpeellisena.
• Vaatimus 4.3.0 :

Klusterit visualisoidaan käyttämällä pie-chart teknikkaa.



• Vaatimus 4.3.1 :

Klusterin visualinen koko on suoraan verrannollinen klusterissa olevien henkilöiden lukumäärään.

5. Ulkoiset liittymät

5.1. Käyttöliittymä

Käyttöliittymä koostuu seuraavasti kolmesta loogisesta kokonaisuudesta: Klusteroinnin määrittely, aloittaminen ja seuraaminen

Klusteroinnin määrittely, aloittaminen ja seuraaminen

Tässä dialogissa käyttäjä voi valita lokin suodatukseen vaikuttavat parametrit, jotka voidaan jakaa kahteen loogisesti erilliseen ryhmään. Ensimmäisenä käyttäjä voi valita suodatusparametreja käyttäjätietojen perusteella. Näitä tietoja ovat ikä, sukupuoli, yritys-/yksityiskäyttäjä, ilmais-/maksullisten palvelujen käyttäjä, maa, miten kauan on käyttänyt palvelua jne. Toisena käyttäjä voi valita suodatusparametreiksi erilaisia aikajaksoja, jotka ovat: lokin keruuaika, päivän sisällä oleva käyttöaika (esim. 8-16) sekä viikon sisällä oleva käyttöaika(esim. ma-pe). Klusterointitulokselle annetaan myöskin nimi.

Kun käyttäjä on valinnut sopivat suodatusparametrit, hän voi aloittaa klusteroinnin. Klusteroinnin edistymisestä ilmoitetaan käyttäjälle(esim. progress bar).

Klusterointitulosten visualisointi

Tämä osa tulee pääikkunaan. klusterointitulosta voidaan tarkastella kahdella tasolla. Ylemmällä tasolla näkyvät kaikki klusterit ja niiden suhde toisiinsa(esim. tietyn kokoiset ympyrät tietyllä etäisyydellä toisistaan). Kun klusteria klikkaa, tulee näkyviin tarkempi tieto klusterista. Klusterin sisäistä rakennetta voi tarkastella suhteessa sen sisältämien käyttäjien demografisiin tietoihin. Näitä tietoja ovat esimerkiksi sukupuoli, maa, ammatti, asema, tehtävä, toimiala, käyttöikä, yritys/yksityiskäyttäjä. Tarkastelumuotona käytetään esimerkiksi pie chartia

Klusterointitulosten hallinta

Tässä dialogissa vanhoja klusterikannassa olevia klusterointituloksia voidaan ladata, selata ja tuhota.

6. Muut ominaisuudet

Suorituskyky

Koska ohjelmisto on tarkoitettu ajettavaksi eräajotyyppisesti eikä pyörimään taustalla, ei varsinaisen analyysivaiheen tehokkuus ole kriittisimpiä tekijöitä ohjelman käytettävyyden kannalta. Syöttötiedot ovat joka tapauksessa niin isoja, että analyysivaiheen kesto mitataan kuitenkin vähintään kymmenissä minuuteissa, todennäköisesti tunneissa. Sen sijaan ohjelman interaktiivinen osa eli analyysin parametrien muuttaminen sekä tulosten jälkitarkastelu ja visualisointi on luonnollisesti tapahduttava jouhevasti.

Käytettävyys

Koska ohjelma tulee ensisijaisesti www-palvelimen ylläpidon käyttöön, voidaan olettaa loppukäyttäjien olevan tottuneita tietokoneen käyttäjiä, jotka ovat kiinnostuneita asiasta ja tarvittaessa valmiit jopa lukemaan manuaaleja. Niinpä onkin tärkeämpää keskittyä toimintojen itsestäänselvyyden sijasta tulosten hyvään visualisointiin sekä siihen, että ohjelmisto olisi tottuneelle käyttäjälle looginen, sujuva ja tehokas käyttää.

Ylläpidettävyys

Ohjelman ylläpidettävyys ja modulaarisuus ovat tärkeitä, sillä molemmilla asiakkailla on kiinnostusta jatkaa ohjelmiston jatkokehitystä mikäli projektin tulokset ovat positiivisia. Mahdollisimman suuri osa ohjelmistosta tulisi toteuttaa erillisinä moduleina, jotka voidaan korvata toisilla, esimerkiksi varsinaisen klusterointialgoritmin muuttaminen jälkeenpäin voi olla tarpeellista mikäli klusterointitarpeet eroavat kovin paljon tässä vaiheessa ajatelluista.

Siirrettävyys

Ohjelmiston siirrettävyys on huomioitava koko projektin aikana jo pelkästään siitä syystä, että ohjelmisto on heti aluksi menossa sekä NT- että unix-ympäristöön.