http://
Viimeksi päivitetty .
1. Johdanto
1.1. Termit
1.2. Dokumentin kuvaus
1.3. Dokumentin teossa käytetyt viitteet
2. Testauksen kohde ja tavoitteet
2.1. Modulitestaus
2.2. Integrointitestaus
2.3. Käytettävyystestaus
2.4. Järjestelmätestaus
3. Testausympäristö
3.1. Pääkäyttäjän käyttöliittymä
3.2. CompuPron ylläpitokäyttöliittymä
3.3. Loppukäyttäjän käyttöliittymä
4. Testauksen organisointi ja raportointi
4.1. Modulitestaus
4.2. Integrointitestaus
4.3. Käytettävyystestaus
4.4. Järjestelmätestaus
5. Toimintojen testitapaukset ja hyväksymiskriteerit
5.1. Modulitestaus
5.2. Integrointitestaus
5.3. Järjestelmätestaus
6. Ei-toiminnallisten ominaisuuksien testaaminen
Ohjelmiston testausta suoritetaan oikeastaan viidellä tasolla:
Tämä testaussuunnitelma on tehty ennenkuin moduulien toteutustavat ovat täysin selvillä, eli vaikka testaussuunnitelmaa ei sinällään tarkenneta, tehdään mahdollisesti moduuleille omia testaussuunnitelmia.
Tässä dokumentissa käsitellään Hansons-ohjelmatyöryhmän toteuttaman Hansa-raportointi ja tulostusjärjestelmän testaussuunnitelma.
Dokumentti koostuu:
Dokumentin teon yhteydessä on käytetty seuraavia viitteitä:
Testauksen kohteena on Hansa-raportointi ja tulostusjärjestelmä, jonka koodin ja toiminnan riittävää virheettömyyttä tällä testaamisella pyritään varmistamaan. Lisäksi testattavana on koodin luettavuus sekä koodin kommentoinnin riittävyys.
Modulitestauksella pyritään varmistamaan järjestelmän kaikkien modulien virheetön itsenäinen toimivuus.
Integrointitestauksella pyritään varmistamaan modulien keskinäisen kommunikoinnin toimivuus.
Käytettävyystestauksella pyritään saamaan selville onko järjestelmän käyttöliittymien käytön helppous ja toiminnallisuus vaaditulla tasolla.
Järjestelmätestauksella pyritään testaamaan koko järjestelmän toimivuutta, eli sitä kuinka koko ketju raporttiolion tekemisestä CompuProssa, aina loppukäyttäjän raportin tulostamiseen toimii.
Testausympäristönä käytetään yleisesti ottaen CompuPron toimistotiloissa sijaitsevaa, tätä ohjelmatyöprojektia varten kasattua muutaman koneen verkkoa.
Pääkäyttäjän käyttöliittymän testaukseen tarvitaan laitteistona WWW-palvelin ja Windows työasema; moduulitestaus voidaan pakottavassa tilanteessa suorittaa osittain jopa yhdellä työasemalla. Ohjelmistona testauksessa käytetään työasemassa Microsoftin ja Netscapen selaimia, ja WWW-palvelimessa IIS 3.0:aa sekä SQL Server 6.5:ttä. Modulit kannattaa toteuttaa sellaisessa järjestyksessä, että modulille löytyy lähes aina vastakappale.
CompuPron ylläpitokäyttöliittymän testaukseen tarvitaan laitteistona WWW-palvelin ja Windows työasema; moduulitestaus voidaan pakottavassa tilanteessa suorittaa osittain jopa yhdellä työasemalla. Ohjelmistona testauksessa käytetään työasemassa Microsoftin ja Netscapen selaimia, ja WWW-palvelimessa IIS 3.0:aa sekä SQL Server 6.5:ttä. Modulit kannattaa toteuttaa sellaisessa järjestyksessä, että modulille löytyy lähes aina vastakappale.
Loppukäyttäjän käyttöliittymän testaukseen riittää yksi Windows-työasema, jossa on asennettuna muutama raporttigeneraattori määritetiedostoineen, sekä HANSAn demo-tietokanta. Lopullinen testaus tulisi mahdollisuuksien mukaan suorittaa lopullisessa ympäristössä, eli raporttigeneraattorit ja demo-tietokanta sijaitsisivat NFS:n tai muun vastaavan levynjakojärjestelmän avulla luettavissa olevalla levyllä.
Jokainen ryhmän jäsen osallistuu testauksien suorittamiseen ja uusien testitapausten suunnittelemiseen, mikäli ne osoittautuvat tarpeellisiksi. Testaukset suoritetaan ennalta tehtyjen testisuunnitelmien mukaisesti ja testien tulokset kirjataan testiraporttiin. Mahdolliset virheet kirjataan ylös, ja niistä informoidaan virheellisen modulin toteutuksesta vastuussa olevalle henkilölle sekä testausvastaavalle. Eli myös testauksesta, joka ei läpäise kaikkia testikohtia, toimitetaan raportti. Testiraportit kootaan aina jokaisen vaiheen lopussa palautettavaan testiraporttiin.
Testaaminen suoritetaan aikajärjestyksessä kappalenumeroinnin mukaisesti edeten. Ennen integrointitestausta suoritetaan jokaiselle integroitavalle modulille modulitestaus, ja koska ohjelmisto on jakaantunut useaan erilliseen käyttöliittymään voidaan käytettävyystestausta suorittaa ennen varsinaista kokojärjestelmän kattavaa testausta.
Modulitestauksen suorittaa jokainen modulin toteutuksesta vastuussa oleva henkilö itse White Box -menetelmällä, ja toteuttaja itse, tai mahdollisuuksien mukaan joku muu Black Box -menettelyllä.
Integrointitestauksen suorittamisessa tarvitaan kaikkia integrointitestauksessa olevien modulien vastuuhenkilöitä, jotka toimivat kukin oman modulinsa asiantuntijana. Jos testaustilanteessa havaitaan jokin selvä virhe, se korjataan, mikäli mahdollista, välittömästi, mutta korjauksesta on mainittava raportissa.
Käytettävyystesteissä tarvitaan ohjelmatyöryhmän lisäksi koekaniineja, jotka arvioivat käyttöliittymien käytettävyyttä. Testattaville annetaan lyhyen opastuksen jälkeen pieniä tehtäviä, jotka he suorittavat Thinking aloud- menetelmän mukaisesti ääneen ajatellen.
Ennenkuin käytettävyyttä testataan "oikeilla ihmisillä", yritetään ryhmän omin voimin saada käytettävyys sopivalle tasolle. Tämän jälkeen annetaan asiakkaan ja ohjaajan arvioida käytettävyyttä, ja vasta sitten tutkitaan millaisen palautteen käyttöliittymä saa koekaniineilta.
Järjestelmätestauksen tekemisessä tarvitaan kaikkien ryhmänjäsenten läsnäolo, jotta testauksessa ilmenevät virheet voitaisiin mahdollisimman helposti jäljittää
Testitapauksia ei ole vielä suunniteltu tarkasti, johtuen siitä, että tämä testaussuunnitelma on sijoitettu projektin aikatauluun samaan vaiheeseen, kuin tekninen määrittely. Testitapauksia suunnitellaan tarkemmin projektin edetessä.
Modulitestauksessa pitää kaikki ohjelmakoodin haarat käydä läpi. Jotta moduli läpäisee testauksen tulee sen toimia odotetulla tavalla kaikissa tilanteissa. Prototyyppi vaiheissa testauksen ei tarvitse olla täysin kattavaa, vaan riittää että oleellisimmat osat on todettu toimiviksi.
Integrointitestauksessa tutkitaan, että kaikki toiminnallisessa määrittelyssä mainitut toiminnot on tullut toteutettua, ja että ne toimivat. Läpäistäkseen integrointitestauksen on testauksen kohteena olevan kokonaisuuden toteutettava kaikki siltä vaaditut ominaisuudet siten että ne myös toimivat.
Järjestelmätestauksessa käydään läpi koko raportinjakelussa tarvittava ketju: raporttiolioiden lisääminen WWW-palvelimelle, raporttiolioiden tietojen muokkaus, raporttiolioiden poisto, asiakkaitten lisääminen, asiakkaitten tietojen muokkaus, asiakkaitten poisto, raporttigeneraattorin tai -pohjan siirto pääkäyttäjälle, raporttigeneraattorin määrittelytiedoston muokkaaminen, loppukäyttäjän raportin tulostaminen. Mikäli koko ketju toimii moitteettomasti, on Järjestelmä läpäissyt testauksen.
Koska ohjelmiston laatuvaatimuksissa suurta osaa näyttelee käytettävyys, on siihen kiinnitettävä kohtuullisesti huomiota. Käytettävyystestauksesta on kerrottu tarkemmin kappaleessa 4.3.
Ohjelmakoodin laadukkuus ja kommentoinnin riittävyys on myös hyvin tärkeä, laatukriteereissä tekninen dokumentaatio, koska on todennäköistä, että koodia tullaan edelleen kehittämään ja muokkaamaan jossakin vaiheessa. Tämän laadun testaamiseksi pyritään käymään jonkinverran koodista läpi palavereissa, ja mikäli aika ei riitä kaiken koodin läpikäymiseen, niin joku muu kuin koodin tekijä lukee koodin läpi. Päävastuussa koodin selkeyden tarkastamisessa on testausvastaava.