Tik-76.115 Projektisuunnitelma

Mobile1

Lyhyt tiivistelmä

Mobile1-projektin tavoitteena on selvittää mobiilisoluverkkoihin perustuvien paikannusmenetelmien ja erityisesti operaattorien tarjoamien paikannuspalveluiden käytettävyysnäkökohtia niin teknisistä, lainsäädännöllisistä kuin käytännöllisistä näkökulmista. Tämän lisäksi projektissa toteutetaan pilottisovellus, jonka tarkoituksena on demonstroida e.m. palveluiden käyttöä, ja muodostaa arkkitehtuurillinen pohja tulevissa projekteissa käytettäväksi.

Projektin aikataulu noudattaa Tik-76.115 -kurssin aikataulua ja näin ollen projekti alkaa 12.9.2000 ja päättyy 27.4.2001. Projektin yhteenlaskettu työmäärä on 1379 tuntia eli noin 184 henkilötyöpäivää.

Projektiryhmä koostuu kuudesta henkilöstä. Työmäärä on jaettu mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien projektiryhmän jäsenten kesken.

Projektin toimeksiantajana on TietoEnator Oyj:n Palvelut-divisioonan Telecom yksikkö.

Sisällysluettelo

0. Versio
1. Johdanto
2. Termit ja määritelmät
3. Projektin toteutusperusteet
4. Projektin organisaatio
5. Projektin tavoitteet ja päättäminen
6. Projektin resurssit
7. Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut
8. Projektin ositus, vaiheistus ja resurssointi
9. Seuranta ja ohjaus
10. Standardit, direktiivit ja määräykset
11. Riskienhallintasuunnitelma
12. Koulutussuunnitelma

1. Johdanto

1.1 Projektin tarkoitus ja kattavuus

Mobile1-projektissa tutkitaan ja pilotoidaan mobiilisoluverkkoihin perustuvia paikannuspalveluita. Projektissa selvitetään matkapuhelinoperaattorien tarjoamien paikannuspalveluiden käytettävyyttä ja teknisiä ominaisuuksia, kuluttajien paikantamiseen liittyviä lainsäädännöllisiä näkökohtia ja arkkitehtuurin suunnittelussa huomioonotettavia näkökohtia mahdollisimman laajasti. Selvitystyö kattaa noin 50% projektin kokonaistyömäärästä. Loput 50% projektin työmäärästä on pilotointia. Projektissa rakennetaan pilottisovellus, joka demonstroi paikkatietoon perustuvaa suoramainontaa. Esimerkkinä pilottisovelluksesta voidaan pitää seuraavaa: kuluttaja voi kysyä pyytää lounaspalvelua, jolloin hän saa lähellään olevilta ravintoloilta luonastarjouksia. Toisena esimerkkinä autolla liikkuva kuluttaja voi tilata huoltoasemakauppiailta polttoainetarjouksia, joita hän saa liikkuessaan palvelussa mukanaolevan huoltoaseman lähistöllä.

Projektissa ei rakenneta tuotantosovellusta, vaan pilotti, joten liittymiä laskutus-, clearing- tai käytönseurantajärjestelmiin ei toteuteta. Tästä huolimatta sovellus tullaan toteuttamaan korkeiden laatuvaatimusten mukaan ja sen oikeaoppiseen arkkitehtuuriin ja rakenteeseen kiinnitetään suurta huomiota.

1.2 Tuote ja ympäristö

Projektissa tuotetaan useita selvitysraportteja sekä pilottisovellus. Pilottisovelluksen tarkoituksena on esitellä teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, ja olla samalla esimerkkinä siitä, kuinka teknologiaa tulee hyödyntää.

1.3 Oikeudet työn tuloksiin

Sekä työn tekijät että asiakas saavat työn kaikkiin tuloksiin yhtäläiset omistus-, käyttö-, hyödyntämis- ja edelleenkehitysoikeudet.

1.4 Yleiskatsaus dokumenttiin

Tässä dokumentissa määritellään yleisellä tasolla mitä tuloksia projektin odotetaan tuottavan. Suunnitelmaa tullaan tarkentamaan projektin kestäessä. Vaadittavien selvitysraporttien laajuus ja sisältövaatimukset on määritelty pääpiirteittäin ja pilottisovelluksen vaadittu toiminnallisuus on kuvattu UML -käyttötapausmallilla. Vaatimusmäärittely-dokumentissa em. asiat on kuvattu tarkemmalla tasolla.

2. Termit ja määritelmät

Termien selitykset ovat erillisessä dokumentissa.

3. Projektin toteutusperusteet

TietoEnatorin Palvelut divisioonan Telecom yksikkö työskentelee yhteistyössä telecom-operaattorien kanssa ja sillä on asiakkaanaan useita palveluitaan internetissä tarjoavia yrityksiä. Se näkee mobiiliverkkoon perustuvien paikannusjärjestelmien olevan keskeisessä roolissa liiketoiminnassaan. Tällä hetkellä teknologia ja palvelut joita sen varaan on rakennettu ovat vielä hyvin epäkypsiä, joten tuotannollisissa projekteissa ei ole vielä käytetty verkkoon perustuvaa paikannusta.

A.o. projekti on asiakkaalle (TE / Palvelut / Telecom) eräänlainen päänavaus uudelle osa-alueelle. Siltä odotetaan tuloksia, jotka ovat hyödynnettävissä tulevissa projekteissa. Tutkimushankkeisiin varattujen määrärahojen ollessa rajalliset tästä projektista saadaan suuri hyöty verrattuna vaihtoehtoiskustannukseen, joka syntyisi jos projekti teetettäisiin omalla henkilökunnalla.

Projektin teoreettiset kustannukset asiakkaalle on arvioitu a.o. taulukossa:

Muita projektin kustannuksia, kuten ohjelmalisenssejä, koulutuksia, asiakkaan ja ohjaajan hallinnollista työaikaa yms. ei arvioida, koska TE/Telecom:ssä ei ole tapana kohdistaa tämän tyyppisiä kustannuksia projekteille.

4. Projektin organisaatio

4.1 Projektiryhmä

Ryhmän kotisivu: http://www.hut.fi/u/kvuorimi/tik76115

Ryhmän sähköpostiosoite: mobile1@list.hut.fi

Ryhmän jäsenet ja yhteystiedot:

PP = Projektipäällikkö,  JA = Järjestelmäasiantuntija

Vastuualueet:

Ryhmän jäsenten taustat:

Teppo Halonen

• Yleistä:
  • TKK Tietotekniikka. Pääaine Tietoliikenneohjelmistot, sivuaine International Project Based Business
  • Arvioitu valmistuminen 2001
  • TietoEnator / Telecom - Konsultti
• Osaamisalueet:
  • Tietojärjestelmäarkkitehtuurit
  • Mobiili Internet
  • Java
  • HCP 28,8
• Kokemus:
  • Kolme vuotta työelämässä: Fidenta Oy / Suunnittelijaharjoittelija 1997-1999, TietoEnator N.V. 1999-2000, TietoEnator Telecom 2000-

Kalle Vuorimies

• Yleistä:
  • TKK Tietotekniikka. Pääaine Tietoliikenneohjelmistot, sivuaine Vuorovaikutteinen digitaalinen media

• Osaamisalueet:
  • Java
  • Tietoliikenne
  • Salibandy
• Kokemus:
  • Työssä viimeset 2,5 vuotta Cygate Networksilla, kohteena tietoliikennelaitteet

Kari Kulotie

• Yleistä:
  • TKK Tietotekniikka. Pääaine Tietoliikenneohjelmistot, sivuaine Kansainvälinen strateginen johtaminen
  • TietoEnator, Käsittely ja verkkopalvelut, projektipäällikkö

• Osaamisalueet:
  • Tietoturva
  • Jääkiekko ja salibandy
• Kokemus:
  • 4 vuotta TietoEnator Oyj:llä, joista 2 vuotta mikrotukena,1 vuosi tietotekniikka-konsulttina Brysselissä, vuoden 2000 alusta lähtien toiminut projektipäällikkönä

Jussi Ahomaa

• Yleistä:
  • TKK Tietotekniikka. Pääaine Ohjelmistotekniikka, sivuaine Työpsykologia
  • Arvioitu valmistuminen 2001
  • TietoEnator, Käsittely ja verkkopalvelut, System Specialist

• Osaamisalueet:
  • C++, Java
  • Relaatiotietokannat / SQL

• Kokemus:
  • Ei kokemusta ohjelmistoprojekteista

Riku Kulmala

• Yleistä:
  • TKK Tietotekniikka. Pääaine Tietoliikenneohjelmistot, Sivuaineet Uuden median sisällöntuotanto/Vuorovaikutustekniikka
  • Arvioitu valmistuminen 2001
  • TKK TML laboratorio

• Osaamisalueet:
  • HTML, UML, Java, GSM
  • Relaatiotietokannat / SQL, XML

• Kokemus:
  • TKK TML laboratorio kurssiassistentti

Arto Kettula

• Yleistä:
  • TKK Tietotekniikka. Pääaine Tietoliikenneohjelmistot, Sivuaine Työpsykologia
  • Arvioitu valmistuminen 2001

• Osaamisalueet:
  • Verkkokaupat
  • Mobiiliteknologiat
  • Java, Tietokannat, XML

• Kokemus:
  • Radiolinja Oy 1998-1999
  • IBM Global Services, Business Innovation Services 1999-

4.2 Sidosryhmät

Sidosryhmätaulukkoa päivitetään tarpeen mukaan projektin edetessä

5. Projektin tavoitteet ja päättäminen

5.1 Projektiryhmän tavoitteet

Ryhmän tavoiteena on suorittaa kurssi mahdollisimman hyvällä arvosanalla. Lisäksi on toivottavaa, että asiakas on tyytyväinen saamiinsa tuotoksiin. Ryhmä toivoo myöskin oppivansa projektin aikana työelämässä hyödyllisiä tietoja niin ohjelmistotuotannosta yleensä, kuin myös paikannustekniikoista.

5.2 Asiakkaan tavoitteet

Alla on listattu asiakkaan projektille asettamat kymmenen tärkeintä tavoitetta. Vaatimusmäärittely-dokumentissa on kuvattu tarkemmin kvalitatiiviset tavoitteet projektille.

1. Ottaa haltuun uusi teknologia (mobiiliverkkoon perustuvat paikannuspalelut)
2. Saada selvitys lainsäädännöstä joka säätelee mobiilipaikannusta
3. Saada käyttöönsä tekninen dokumentaatio, jonka pohjalta voidaan alkaa toteuttaa paikannukseen liittyviä palveluita tuotannollisissa asiakashankkeissa
4. Ymmärtää paikannuspalveluiden standardoinnin nykytila ja kehitysnäkymät lähimpien vuosien aikana 2G verkoissa
5. Selvittää operaattorikohtaiset eroavaisuudet paikannuspalveluissa
6. Saada suunniteltua arkkitehtuuri, jota voidaan vastaavissa asiakashankkeissa hyödyntää
7. Demonstroida teknisiä mahdollisuuksia
8. Pitää kiinni projektin aikataulusta
9. Selvittää liiketoiminnalliset mahdollisuudet joita paikannustekniikka tarjoaa
10. Luoda kontaktipinta TKK:n Tietotekniikan osastoon ja tutustua yhteistyömahdollisuuksiin sen kanssa

5.3 Projektin tavoitteet

Abstraktit alkuperäiset tavoitteet

Projektin tavoitteena on tuottaa:

1. Selvitys GSM-verkkoon perustuvien paikannusjärjestelmien nykytilasta, tulevaisuuden kehitysnäkymistä sekä käyttömahdollisuuksista
2. Suunnitelma järjestelmäarkkitehtuurista, sekä Javalla toteuttettu kehys järjestelmälle, joka mahdollistaa henkilörekisterin liittämisen profilointisovellukseen sekä matkaviestinverkon paikannusjärjestelmään
3. Pilottisovellus, jossa e.m. tuotoksia hyödynnetään

Pilottisovelluksen (Messaging Agent - ma) rakenne

Toteutettava järjestelmä koostuu ao. kuvassa kuvatuista osakokonaisuuksista.

Osien tehtävät ovat

• core on järjestelmän ydin ja serveri
• rulesengine vastaa sopivien mainoksien löytämisestä saaduilla hakuehdoilla
• db tarjoaa tietokantarajapinnan kaikkien järjestelmälle. Käyetty tietokantatuote voidaan näin piilottaa järjestelmältä.
• locationservice tarjoaa liittymän matkapuhelinverkko operaattorin paikannusjärjestelmään. Käytettävä paikannusjärjestelmä voidaan näin piilottaa järjestelmältä.
• messagingservice tarjoaa liittymän / liittymät viestinvälityspalveluun. Käytetty viestinvälitysjärjestelmä voidaan näin piilottaa järjestelmältä.
• ui tarjoaa käyttöliittymän hallinointia ja mainosten ja käyttäjätietojen ylläpito varten
• personregister tarjoaa liittymän henkilörekisteriin

5.4 Projektin keskeyttämiskriteerit

Projekti keskeytetään jos

1. Asiakas toteaa projektiryhmän olevan kykenemätön saattamaan projektia päätökseen.
2. Toteutunut työmäärä ylittää 66,7% arvioidun kun valmiusaste ei vielä ole 66,5%. Projektin valmiusaste arvioidaan tarkastelemalla suunniteltujen tuotosten valimiutta projektiryhmän yhteisissä palavereissa.

Projektin keskeyttämispäätös voidaan tehdään yhteisessä palaverissa asiakkaan ja projektiryhmän kesken. Projekti keskeytetään myös jos Tik-76.115 kurssi (2000-2001) päättyy ennenkuin projekti on saatu valmiiksi.

5.5 Projektin päättämiskriteerit

Projekti päätetään kun asiakas on hyväksynyt kaikki vaatimusmäärittelyssä määritetyt tuotokset, sekä kurssin luovutustilaisuus on pidetty. Jos todetaan yhteisesti asiakkaan ja projektiryhmän kesken, että jokin vaatimusmäärittelyssä kuvattu tuotos on mahdotonta saada valmiiksi ulkoisista tekijöistä johtuen ennen kurssin päättymistä voidaan projekti päättää ennen tuotoksen valmiiksisaattamista ja hyväksyntää.

6. Projektin resurssit

A.o. taulukossa on esitetty projektin resurssit ja kunkin resurssin projektiin käytettävissäoleva aika tunteina. Arviot ovat alustavia ja tehtäviä voidaan vaihtaa henkilöiden kesken. Kuitenkin lopputuloksessa pyritään siihen, että jokainen ryhmän jäsen tekee saman yhtä suuren määrän töitä projektissa.

7. Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut

• Työkalut
  • MS Project (THA)
  • MS FrontPage / emacs (HTML editorina)
  • JBuilder (JDK 1.2.2.)
  • SQL

• tiedonkulku (sisäinen/ulkoinen)
  • Sähköposti (ryhmän sähköposti: mobile1@list.hut.fi)
  • Puhelin

• raportointi
  • Projektin jokaisen vaiheen lopussa palautetaan kurssilla vaaditut dokumentit. Projektisuunnitelma ja edistymisraportti kertovat kulloisestakin projektin tilasta, seuraavan vaiheen suunnitelmista ja edellisen vaiheen kulusta.
  • ViCa työkalulla tuotetaan visuaalisia raportteja toteutumista.
  • Burana raporteista voidaan tutkia laadun toteutumista.
  • Viikkopalavereissa projektiryhmän jäsenet raportoivat vastuullaan olevien tehtävien etenemisestä.

• mittarit ja seuranta
  • Jokainen projektiryhmän jäsen syöttää toteutuneet työtuntinsa Tirana tuntiseurantajärjestelmään
  • Toteutuneita työtunteja seurataan ViCa-visualisointityökalulla. Jos toteutuneet työtunnit poikkeavat suuresti arvioista, päätetään projektiryhmän kesken toiminta, jolla poikkeamat pyritään kompensoimaan, ja suunnitelmat tuleville työtehtäville katselmoidaan, jotta vastaavilta ongelmilta vältytään jatkossa.
  • Tuotoksien valmistumista seurataan viikkopalavereissa, joissa kunkin tuotoksen vastuullinen henkilö esittelee tilanteen ja tuotoksen valmiusasteen. Valmiusasteille asetetaan tavoitteet kunkin projektin vaiheen loppuun. Vaiheen päättyessä verrataan toteutunutta valmiusastetta suunniteltuun. Jos huomataan merkittäviä poikkeamia projektiryhmän kesken sovitaan toiminta, jolla saatetaan tilanne kuntoon. Jos poikkeamat ovat hyvin merkittäviä projektiryhmän näkemyksen mukaan, tai asiakkaalle tehtävät toimitukset ovat myöhästymässä tai myöhässä, keskustelee projektipäällikkö asiakkaan kanssa toimintasuunnitelmasta, jolla tilanne voidaan korjata.
  • Asiakastyytyväisyyttä projektin kestäessä mitaan asiakkaan antamien arviointien pohjalta kunkin vaiheen lopussa. Myös tapaamisissa asiakkaan kanssa hoidetaan asiakassuhdetta ja pidetään asiakas ajantasalla ja huolehditaan siitä, että yhteisymmärrys projektissa säilyy asiakkaan ja projektiryhmän välillä.

• dokumentointi
  • Kaikki julkaistava dokumentaatio on HTML-muodossa
  • Julkiset dokumentit julkaistaan projektin WWW-sivuilla
  • Dokumenttien vanhojen versioiden arkistoinnista vastaa WWW-vastaava KVU

• suunnittelumenetelmät
  • Projektissa käytetään USDP ohjelmistotuotantoprosessin mukaisia menetemiä
  • Projektin suunnittelutyö tehdään iteratiivisisti - suunnitelua tarkennetaan projektin edetessä, kuitenkin niin, että T3 vaiheen alkaessa toiminnallinen määrittely jäädytetään, ja T4 vaiheen alkaessa tekninen määrittely jäädytetään.
  • Toiminallinen määrittely tehdään käyttötapausmalleina ja sekvenssidiagrammeina UML-notaatiota käyttäen sekä sanallisilla kuvauksilla
  • Teknisessä määrittelyssä hyödynnetään soveltuvin osin oliomallinnusmenetelmiä, UML-notaatiossa. Menetelmää käytetään ainakin tietomallin rakentamisessa, ja sovelluksen mallintamisessa
  • Rajapinnat kuvataan kulloinkin soveltuvalla tavalla. Kuvauksien tulee aina olla yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä. Kuvauksia havainnollistetaan aina esimerkein.

• ohjelmakoodin ulkomuoto ja kommentointi
  • Ohjelmakoodi tehdään JDK 1.2.2:lla tai JDK 1.3:lla, kun sen käyttö ei aiheuta yhteensopivuusongelmia 1.2.2:n kanssa, ja koodin dokumentointi JavaDoc:lla

• laadunvarmistus
  • Projektissa noudatetaan laatusuunnitelmassa kuvattuja laadunvarmistusmenetelmiä.

• tarkastukset/katselmointi (koodi/dokumentit)
  • Kaikki tuotokset tarkastutetaan projektiryhmän sisällä ennen niiden julkistamista

• versionhallinta (koodi/dokumentit)
  • Versionhallinnasta vastaa www-sivujen ylläpitäjä (KVU). Näin varmistetaan, että viimeisimmät versiot ovat kaikkien ryhmän jäsenten saatavilla
  • Täydet numerot (esim. 1.0, 2.0, ...) tarkoittavat valmiita dokumenttiversioita, jotka on katselmoitu. Vajaat versionumerot kuten 1.1 tarkoittaa ehdotusta tai keskeneräistä versiota.

• varmuuskopiointi
  • Varmuuskopioinnissa luotetaan TKK:n atk-keskuksen palveluihin.
  • Jokainen projektiryhmän jäsen huolehtii, myös arkistokappaleen säilyttämisestä vastuullaan olleesta dokumentista tai tiedostosta siltä varalta, että atk-keskuksen palveluissa ilmenee häiriöitä.

• palaverikäytännöt
  • Viikottain pidetään projektipalaveri, johon osallistuvat kaikki projektiryhmän jäsenet
  • Viikkopalaveri pidetään torstaisin klo 18-20 Otaniemessä Tietäjäntie 6:ssa TietoEnatorin tiloissa
  • Viikkopalaverissa käsitellään projektin eteneminen sekä pienryhmien tuotokset
  • Jokaisesta palaverista tehdään pöytäkirja, joka julkaistaan projektin www-sivuilla
    

8. Projektin ositus, vaiheistus ja resurssointi

Projekti alkaa 12.9.2000 ja päättyy 27.4.2001. Projektin vaiheiden loppumispäivämäärät ovat ehdottomia, koska ne on määrätty Tik-76.115 Tietojenkäsittelyn ohjelmatyö-kurssin aikataulussa.

Projektin käyttöön on varattu kultakin projektiryhmän jäseneltä noin 220 tuntia aikaa. Kuuden hengen projektiryhmän yhteiseksi työmääräksi on arvioitu noin 1300 tuntia.

Resurssiarviossa ei oteta huomioon miten työ projektissa jakaantuu jokaisen vaiheiden sisällä eri päiville, koska työ tapahtuu pääasiassa itsenäisesti joko projektihenkilöiden kotona tai omissa työpaikoissaan. Työtä voidaan tehdä arkipäivien lisäksi viikonloppuna. Työaikoja ei määritellä.

Lomakausia ei määritellä tarkasti, koska projektihenkilöt voivat halutessaan tehdä töitä myös lomien aikana.

Yleiskuva (the big picture):

Projekti viedään läpi käyttäen USDP:n mukaista iteratiivista projektityömallia. Projektin neljän toteutusvaiheen aikana on tarkoitus suorittaa

1. määrittelyä
2. suunnittelua
3. toteutusta
4. testausta.

Iteratiivisessa mallissa johtoajatuksena on, että työskentelyn painopiste siirtyy vaiheesta seuraavaan siirryttäessä kohdasta 1. kohtaa 4. kohti. Käytännössä siis projektin alkuvaiheessa (vaiheet T1, T2) painopiste on määrittelyssä ja suunnittelussa ja projektin loppuvaiheessa (vaiheet T3, T4) painopiste siirtyy toteutuksen kautta testaukseen.

Vaihe : Toteutus 1

Vaiheessa T1 on tarkoituksena käynnistää projektityö toden teolla. Vaiheen tavoitteet ovat:

• Projektityössä tarvittavien tekniikoiden haltuunotto (UML, protokollat, yms)
• Projektityöskentelymenelmien hiominen ja vakiinnuttaminen ja projektiryhmän hengen kasvattaminen
• Selvitystyöt teknologioista 75% valmiit
  • Selvitetään Soneran teknologia
  • Selvitetään muita operaattorien teknologioita (2G finland, Radiolinja)
  • Selvitetään yleisemmin E-OTD teknologiaa ja GSM verkon mahdollistamia paikannus palveluita. Lisäksi sivutaan GPS/GSM -hybridipaikannusta. Tällä dokumentilla on alhaisempi prioriteetti kuin operaattoripalveluita käsittelevällä dokumentilla.
  • Seuraavassa vaiheessa dokumentteja tarkennetaan ja parannetaan. Lisäksi pyritään lisäämään selvitystä muidenkin operaattoreiden tarjoamista palveluista.

• Selvitystyöt lainsäädännöstä 75% valmiit
  • Selvitetään aihetta säätelevää lainsäädäntöä, niiltä osin kuin se koskettaa projektia. Tutkitaan ainakin kuluttajansuojalaki. Tarkoituksena on selvittää ainoastaan yleiset suuntaviivat, ei tarkkaa analyysiä.
  • Henkilörekisterilain vaikutukset ja tarkennettu "yksityisyyden suoja mobiiliviestinnässä" jää selvitettäviksi seuraavaan vaiheeseen.
• Vaatimusmäärittely 90% valmis
  • Korjataan alustava vaatimusmäärittely vastaamaan teknisissä selvitystöissä ilmenneitä näkökohtia
  • Käydään vaatimusmäärittely läpi asiakkaan kanssa, ja haetaan yhteisymmärrys vaatimuksista
  • Seuraavassa vaiheessa täydennetään vaatimusmäärittely vastaamaan asiakkaan kanssa käydyissä keskusteluissa esiintulleita korjaustarpeita
• Toiminnallinen määrittely 75% valmiit
  • Tehdään mahdollisimman kattava toiminnallinen määrittely. Määrittelyssä kuvataan keskeiset käyttötapaukset sekä niihin liittyvät toiminnot.
  • Toiminnallista määrittelyä päivitetään seuraavassa vaiheessa, mikäli selvitystyössä tai asiakkaan kanssa vaatimusmäärittelyä tehtäessä tulee esiin muutostarpeita.
• Tekninen määrittely 25% valmis
  • Teknisen määrittelyn runko tehdään valmiiksi
  • Tässä vaiheessa saatetaan tekninen määrittely ja järjestelmäsuunnittelu alulle. Sitä aletaan seuraavan vaiheen alusta alkaen tarkentaa.
• Selvitysdokumentti 100%
  • Tehtäväksi aiotut selvitystyöt kuvataan
• Testaussuunnitelma 50% valmis
  • Testaussuunnitelma tehtään niiltä osin kuin se on vaatimusmäärittelyn ja toiminnallisen määrittelyn nykytilan pohjalta mahdollista.

Vastuut tehtävien suorittamisesta on jaettu tämän dokumentin kohdassa 4.1 esitetyn matriisin mukaisesti. Vastuita on tarkennettu ao - matriisissa raporttitasolle.

Vaihe : Toteutus 2

Vaiheessa T2 on tarkoituksena saattaa T1 vaiheessa aloitetut tehtävät loppuun. Tarkoituksena on selvittää muidenkin operaattorien tarjoamia palveluita, sekä syventää ymmärtämystä jo tiedossa olevista palveluista. T2 vaiheen painopiste on järjestelmäsuunnittelussa, jonka tuloksena on tarkoitus saada vaiheen loppuun mennessä valmiiksi tekninen määrittely.

• Projektityössä tarvittavien tekniikoiden haltuunotto (UML, SQL, protokollat, Java, ym.)
• Selvitystyöt teknologioista 100% valmiit
  • Tarkennetaan selvitystä Soneran teknologiasta
  • Selvitetään muiden operaattorien teknologioita (2G finland, Radiolinja)
  • Selvitetään yleisemmin E-OTD teknologiaa ja GSM verkon mahdollistamia paikannus palveluita. Lisäksi sivutaan GPS/GSM -hybridipaikannusta. Tällä dokumentilla on alhaisempi prioriteetti kuin operaattoripalveluita käsittelevällä dokumentilla.

• Selvitystyöt lainsäädännöstä 100% valmiit
  • Henkilörekisterilain vaikutukset ja tarkennettu "yksityisyyden suoja mobiiliviestinnässä" lisätään selvitykseen
• Vaatimusmäärittely 100% valmis
  • Vaatimusmäärittely tehdään kokonaan valmiiksi ja se hyväksytetään asiakkaalla.

• Toiminnallinen määrittely 100% valmiit
  • Toiminnallinen määrittely tehdään kokonaan valmiiksi ja se hyväksytetään asiakkaalla.
• Tekninen määrittely 85% valmis
  • Tekninen määrittely tehdään niin valmiiksi kuin mahdollista
  • Tämän vaiheen loppuun mennessä tekninen määrittely tulee olla niin valmis, että järjestelmän toteutus voidaan seuraavassa vaiheessa aloittaa.
  • Seuraavassa vaiheessa tarkennetaan dokumenttiin jäävät puutteet.
• Testaussuunnitelma 90% valmis
  • Testaussuunnitelma tehtään niiltä osin kuin se on teknisen määrittelyn pohjalta mahdollista valmiiksi.

• Sovellus 0% valmis
  • Tehdään protoja joistain järjestelmän osista. Tarkoituksena on vain tukea järjestelmäsuunnittelua niiltä osin kuin sovellusteknisiä asioita ei tunneta ennalta. Protoja ei kuitenkaan olla tarkoitettu vielä asiakkaan nähtäviksi / testattaviksi.

Vastuut tehtävien suorittamisesta on jaettu tämän dokumentin kohdassa 4.1 esitetyn matriisin mukaisesti. Vastuita on tarkennettu ao - matriisissa tarkemmalle tasolle.

Vaihe : Toteutus 3

Vaiheessa T3 on tarkoituksena saattaa T2 vaiheessa aloitetut tehtävät loppuun. Tämä tarkoittaa lähinnä teknisen määrittelyn tarkentamista niiltä osin kuin se on vielä kesken. Pääpaino T3 vaiheen töissä on järjestelmän toteuttamisessa. Kaikki kappaleessa 5.3 olevassa kuvassa olevat kokonaisuudet tullaan toteuttamaan tässä vaiheessa. Tavoitteena on, että järjestelmän toteutus saadaan 90% valmiiksi. Lisäksi pyritään suorittamaan järjestelmätestaus niiltä osin kuin se on mahdollista.

Suoritettavat tehtävät ovat siis:

• Teknisen määrittelyn saattaminen loppuun
  •  

• Toteutus
  • järjestelmän ydin (com.mobile1.ma.core)
  • paikkatietojärjestelmäliittymä (com.mobile1.ma.locationservice)
  • viestinvälityspalveluliittymä (com.mobile1.ma.messagingservice)
  • kauppias- ja hallinnointikäyttöliittymä (com.mobile1.ma.ui)
  • sääntökone (com.mobile1.ma.rulesengine)
  • henkilörekisteriliittymä (com.mobile1.ma.personregister)
  • tietokantalogiikka (com.mobile1.ma.db ja com.mobile1.ma.db.mysql)

• Testaus
  • Testaussuunnitelman viimeistely
  • Testaus suunnitelman mukaan

Vastuut tehtävien suorittamisesta on jaettu tämän dokumentin kohdassa 4.1 esitetyn matriisin mukaisesti. Vastuita on tarkennettu ao - matriisissa tarkemmalle tasolle.

Vaihe : Toteutus 4

Vaiheessa T4 on tarkoituksena saattaa T3 vaiheessa aloitetut tehtävät loppuun. Siis järjestelmän toteutus tehdään loppuun ja järjestelmä testataan.

Suoritettavat tehtävät ovat siis:

• Toteutus
  • järjestelmän ydin (com.mobile1.ma.core)
    • puuttuvat osat täydennetään (esim. profiilin käsittely)
  • kauppias- ja hallinnointikäyttöliittymä (com.mobile1.ma.ui)
    • puuttuvat osat täydennetään (sääntöjen lisäys, mainosten liitos sääntöihin)
  • sääntökone (com.mobile1.ma.rulesengine)
    • puuttuvat osat täydennetään (profiilin käsittely)
  • tietokantalogiikka (com.mobile1.ma.db ja com.mobile1.ma.db.mysql)
    • puuttuvat osat täydennetään (muiden puuttuvien osien vaatima db-logiikka)

• Testaus
  • Testaus suunnitelman mukaan

Vastuut tehtävien suorittamisesta on jaettu tämän dokumentin kohdassa 4.1 esitetyn matriisin mukaisesti. Vastuita on tarkennettu ao - matriisissa tarkemmalle tasolle.

Vaihe : Luovutus

Vaiheessa T4 on tarkoituksena saattaa T3 vaiheessa aloitetut tehtävät loppuun. Siis järjestelmän toteutus tehdään loppuun ja järjestelmä testataan.

Suoritettavat tehtävät ovat siis:

• Järjestelmän siistiminen ja paketointi
• Asennusohje
• Loppudemonstraation valmistelu
• Dokumentaation viimeistely
• Loppuraportti
• Oppononinti

Vastuut tehtävien suorittamisesta on jaettu tämän dokumentin kohdassa 4.1 esitetyn matriisin mukaisesti. Vastuita on tarkennettu ao - matriisissa tarkemmalle tasolle.

9. Seuranta ja ohjaus

Projektiryhmä käyttää kurssin puitteissa saatuja työkaluja projektin etenemisen seuraamiseen.

Asiakkaan kanssa pidetään kerran kuukaudessa palaveri, jossa raportoidaan projektin eteneminen. Lisäksi projektiryhmä voi ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jos ilmenee tarvetta ohjaukselle tai muulle raportoinnille.

10. Standardit, direktiivit ja määräykset

Projektissa hyödynnetään HYTT- TTKK laatujärjestelmää sekä USDP ohjelmistotuotantoprosessin mukaisia menetemiä soveltuvin osin siten kuin on määritelty laatusuunnitelmassa sekä tässä dokumentissa. Muuten pyritään noudattamaan soveltuvin osin Suomen lakeja, asetuksia ja hyviä tapoja.

11. Riskienhallintasuunnitelma

Riskienhallinnassa on käytetty seuraavanlaista prosessia: Ensin laaditaan riskeille niitä kuvaavat nimet. Tämän jälkeen on mietitty miten riskejä tulisi hallita sekä kuinka riskien tapahtuessa tulisi toimia.

Riskien todennäköisyys (P) on määritelty asteikolla 1-5, jossa 1 vastaa 10%n todennäköisyyttä jne. Riskien tärkeydet (T) on kvantitioitu taulukkoon seuraavasti: Skaalalla 1:stä 5:een, jossa 1 vastaa vähiten ja 5 kaikkein tärkeintä. Lisäksi tärkeyttä kuvaavat luvut ovat suhteellisia siten, että riski, jonka tärkeyskerroin on kaksi kertaa suurempi kuin toisen riskin, on kaksi kertaa tärkeämpi kuin tämä toinen riski. Kaksi edellä mainittua lukua kertomalla saadaan riskikerroin (P*T), joka skaalautuu välille 1-25. Mitä suurempi kerroin sitä tärkeämpi ja vakavampi riski.

Projektiryhmä halusi erityisesti korostaa käytössä olevien tekniikoiden tuomien ongelmien riskin vakavuutta, tärkeyttä ja todennäköisyyttä. Kyseiseen riskiin tullaankin projektin edetessä kiinnittämään erityistä huomiota. 

12. Koulutussuunnitelma

Jokainen projektiryhmän jäsen hankkii projektin suorittamiseksi tarvittavat tiedot projektin edetessä. Projektin käynnistyessä väline- tai menetelmäkoulutusta ei tarvita.

Lähdeluettelo

Liiteluettelo

Projektisuunnitelma MS Project muodossa.

Vaatimusmäärittely

Terminolgia

Aihe-esite

Tietokannan kuvaus

Linkkiluettelo

Brad Appleton's WWW Links
Brad Appleton's links

Brad Appleton's Software Engineering Links
Brad Appleton's SE links

81960 Ohjelmistotekniikan projektityö 2000-2001
81960 - TTKK

Cetus Links: 18,876 Links on Objects and Components / Unified Modeling Language (UML)
UML

The Unified Software Development Process
USDP

Welcome to Say YES to SMS
http://www.mobilepositioning.com/

CellPoint
http://www.cellpt.com/v2/marketoverview.htm

Location Based Services, Service Requirements Document, January 14, 2000
http://www.gsmworld.com/technology/location.zip

TDOA
http://www.trueposition.com/tdoa.htm